Paasimaa ja Isokangas liittyvät toisiinsa oleellisesti. Molemmilla tiloilla on 1800-luvulla asunut samaa sukua. Veljekset Heikki ja Matti Isokangas nimittäin vaihtoivat tiloja keskenäänvuonna 1875, jolloin Heikki tuli Laajilta eli Isokankaalta asumaan Paasimaalle ja puolestaan Matti muutti Paasimaalta Isokankaalle. Veljekset tekivät vaihdosta tällaisen asiakirjan:
VAIHTOKIRJA
Allekirjoitettujen Heikki Juhonpoika Isokankaan ja Matti Juhonpoika Isokankaan välillä on tänä päivänä tapahtunut ja tehty seuraavain maatilain vaihto, nimittäin:
Minä Heikki Juhonpoika Isokangas annan veljelleni Matti Juhonpoika Isokankaalle omistamani Isokankaan 1/8 manttaalin perintömaan N:o 75 Laitasaaren kylästä Muhoksen pitäjästä siinä tilassa kuin se nyt on, arvosta kuudesta tuhannesta (6000) markasta Suomen rahaa. ja minä Matti Juhonpoika Isokangas annan veljelleni Heikki Juhonpoika Isokankaalle omistamani Paasimaan 1/12 manttaalia N:o 76 Laitasaaren kylästä Muhoksen pitäjästä myöskin siinä tilassa kuin se nyt on, hinnasta kahdesta tuhannesta viidestä sadasta (2500) markasta, joten siis minun Matti Isokankaan pitää veljelleni Heikki Isokankaalle maksaa päällisiä vaadittaessa kolmetuhatta viisisataa (3500) markkaa ilman korkoa. Muutoin olemme sopineet seuraavista välipuheista ja ehdoista nimittäin
1) että minä Heikki Isokangas luovutan veljelleni Matille äitini perinnön, joka Isokankaan tilan kauppakirjan mukaan 7.2.1873 äidiltäni minulle Heikki Isokankaalle on tullut, niin että hän kaiken äitini tavaran suhteen käypi niihin oikeuksiin, jotka minulle sanotun kauppakirjan mukaan ovat, vaan että hänen Matti Isokankaan pitää antaa äidilleni elatus ja hoito, jonka minä Isokankaan tilalla mainitun kauppakirjan mukaan olen sitoutunut ja luvannut antamaan. Siitä äitini irtaimesta omaisuudesta joka nyt minulle tulee ja niistä rahoista, jotka minä Matti Isokangas äitini kuoltua mahdollisesti tulen saamaan, sitoudun hänen kuolemansa jälkeen maksamaan veljelleni Heikille 500 markkaa ja Pertulle 500 markkaa sekä sisarilleni Liisalle ja Kaisa Mirjamille kummallekin 350 markkaa.
2) että minä Matti Isokangas olen sitoutunut sisareni Kaisan hoitamisvelvollisuuksiin 18 vuoden ikään.
3) samaten olen minä Heikki Isokangas sitoutunut heti hoidettavakseni ottamaan eläkeläisvaimon Vappu Isokankaan.
4) tilain ulosmenot ensi uuteen vuoteen asti maksaa kumpikin entisiltä tiloiltaan vaan uudesta vuodesta alkaen ovat ne kummankin omilla eli vaihdon kautta saaduilta tiloilta suoritettavat.
5) kumpikin saapi entisiltä tiloilta itse periä tänä kesänä kasvaneet viljat ja irtaimistosta vaan minun Heikin hallussa olevat äitini irtaimiston saapi veljeni Matti niin kuin tämän vaihtokirjan ensi kohdassa on mainittu, jonka tähden luovutamme heti itseltämme nämä tilat ja omistamme ne toisillemme kaikkineen mitä niihin kuuluu ja laillisesti vaihettaa taidetaan hallittavaksemme ja nauttiaksemme niin kuin kunki saatu omaisuutemme, velvoittaen itsemme kaupasta vastaamaan.
7.10.1875
Heikki Juhonpoika Isokangas Matti Juhonpoika Isokangas
Todistaa J B Valkola Edv Tolvanen
4 vastausta artikkeliin “Paasimaan ja Laajin vaihtokirja 7.10.1875”
Kiitos Taistolle tiedoista liittyen Isokankaaseen ja Paasimaahan. Paasimaan sivulla kysellään kaupoista joita kylällä oli – tietääkö kukaan? Näitä kauppoja ei ole vielä Laitasaaren kauppaluettelossa.
Pihlajaniemen (uusi nimi-tuttavuus minulle, kutsuimme paikkaa Paasilanmäeksi) kaupoista minulla on henkilökohtaisia muistoja, lapsuuden kulta-ajoilta 1960 -luvulta. Kauppoja oli minun lapsuudessani kolme. Kaksi Paasilanmäellä ja kolmas oli Palokankaanmäellä. Kaksi ensin mainittua olivat Oulun Osuuskauppa ja Ylikiimingin Osuuskauppa, kolmas oli ”yksityinen”. Kauppojen lisäksi oli kioskeja, joita pidettiin enimmäkseen kesäisin.
Kauppiaat olivat yleensä perheellisiä. Heillä oli oma yksityinen asunto kaupan yhteydessä. Muistelen, että kauppiaat vaihtuivat usein, ”taas on uusi kauppias vaihtunut” kuulin sanottavan.
Jos kaupan aukioloaika oli umpeutunut, meitä lapsia kehotettiin menemään ”sisän kautta” ostoksia tekemään, yleensä vanhempien lähettäminä. Aina meidät otettiin ”sisän kautta” sisälle ja asiat tuli hoidettua. Palvelualttiudesta ei tingitty.
Kuulin aivan äsken, että erään kauppiaan nimi oli Siira ja hänen vaimonsa on edelleen Muhoksen S-marketissa töissä.
Isäni ajoi Oulusta ”kuormaa” kauppaan ja täydennystä saatiin noin kerran viikossa. Kaupasta hoidettiin myös postiasiointi. Kaupan sisällä oli jokaisella talolla oma lokerikkonsa, joihin kauppias laittoi kyläläisten postin. Arvoposti haettiin kuitenkin Oulusta. Meidän talomme sijaitsi Oulu-tien varressa, joten lehdet tulivat omaan postilaatikkoon, eikä kaupalta tarvinnut hakea, mutta kirjeet noudettiin.Postiauto jatkoi matkaansa Ylikiiminkiin. Siltä suunnalta kaikki linjat kulkivat niin maitoautot, postiautot kuin linja-autotkin. Ouluun asiointi oli verrattain helppoa, jos vain tie oli siinä kunnossa, että autot pääsivät sen läpi. Kelirikkoaikana oli vaikeuksia. Sanginjoelta Muhokselle linja-autoliikennöinti alkoi vuonna -67, yksi koululaisvuoro päivässä.
Postiauto tuli Oulusta ”ala-Sanginjoen tietä” aamulla puoli seitsemän aikaan ja lehden hakeminen oli aamun kohokohta. Postiauton valoja odotettiin pimeänä vuodenaikana ”hartaasti” näkyväksi eivätkä ne valot koskaan pettäneetkään. Joskus postiauto saattoi tosin olla muutamia minuutteja myöhässä.
Vähitellen kaupat lakkasivat toimimasta. Autot yleistyivät ja väki väheni kylästä. Nykyään kaikissa kolmessa entisessä kaupassa on asukkaat. Kiinteistöt ovat lähes alkuperäisissä mittakaavoissa ulkoa päin nähtyinä.
Paasilanmäki se taitaa olla oikempi nimi tuon nyk.Tuppelan tienhaaran vastapuolen kaupoille,2 toimivaa kauppaa siinä ainakin oli vielä 1970-luvun alussa ja taisi olla muutama kioskikin ,kun Ylikiiminkiin tansseihin ajeltiin ,olipa harvinaisen mutkainen ja kuoppainen ja mäkinen tie ja useimmiten hirvi oli mäenalla tietä ylittämässä ,kun ilma-lennosta autolla renkaille laskeudittin,ei vauhti paljon hidastunut ,kun oli irto sora renkaiden alla.
Tuppelan tien risteyksessä oli ainoastaan yksi kauppa, joka lopetti ensimmäisenä. Ouluun menevän tie risteyksessä oli kaksi kauppaa. Tien risteys muutetiin nykyiselle paikalleen jonkin verran Ylikiiminkiin päin, koska siinä kauppojen kohdalla sattui paha kolari, jossa maitoautonkuljettaja loukkaantui ja paloi pahasti, myös kasvot. Hän toipui vielä elämäntielle. Isäni ”tuurasi” häntä toipumisen aikaan. Oletko ajanut Ouluun menevää tietä Sanginjoella? Sitähän käytetään nykyään Pohjola-rallin yhtenä ajo-osuutena.