Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Sivuston kantatalo-määritelmästä

    Laitasaaren kantatilojen tutkiminen on erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Olemme laatineet blogiin listaa näistä vanhoista taloista, joita nimitämme kantataloiksi. Löydät ne Taloja sivun alta luettelona. Lista ei vielä 8.3.2012 ole täydellinen, josko koskaan voi edes olla? Kyseinen kantatalo-lista on syntynyt vuoden 1607 Laitasaaren talotilanteesta. Tällöin  Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen. Tätä aiemminhan nykyisen Muhoksen alueen talot olivat Laitasaaren verokylään lueteltuina. Ei siis ollut Muhosta, vaan oli ainoastaan Laitasaaren verokylä.  Sitä on puhuteltu jopa nimellä Suur-Laitasaari.

    Toki voisimme käyttää kantatalo nimikettä vuoden 1548 nokkaveroluetteloissa olevista taloista. Niiden talojen sijainnin ja alkuperäisen tilannimen tutkiminen on erittäin haastavaa. Mahdotontakin – ainakin allekirjoittaneelle. Myös 1607 talojen nimet ovat etsinnän takana, sillä osa talojen isännistä esiintyvät asiakirjoissa pelkällä etunimellään sekä patronyymillään – ei siis mitään lisänimeä. Eikä kaikkia siis ole edes tuohon listaamme vielä saatu.

    (lisää…)

  • Lisätienestejä laivanrakennusaineista

    Laitasaarelaiset ovat hankkineet elantoa monin eri keinoin. 1600-luvulla talonpojat valmistivat erilaisia laivanvarustustarvikkeita, järeitä pyöröpuita, lankkuja ja kaaripuita. Niistä talonpojat saivat hyvät hinnat oululaisilta porvareilta.

    Joskus he joutuivat myös käräjille, kun kaikki ei mennytkään niinkuin piti. Vuonna 1669 oululainen mahtiporvari Juhana Bochmöller syytti käräjillä Juho Rahkoa siitä, että hänen Bochmöllerille toimittamat kaaripuut eivät olleet kelvollisia.

    (lisää…)

  • Talojen asujaimistoja päivitetty

    Blogi siirrettiin alkuvuodesta WordPress -alustalle, vanha sivusto oli Bloggerissa. Olen nyt päivittänyt taloja Hakkarila ja Hyrkki sekä lisännyt talosivut Kaupille ja Holapalle.

    Näyttäisi olevan niin että aina kun palaan talojen tietoihin, huomaan että vielä täytyisi tarkentaa tuota ja tätä kohtaa. Tulleneeko koskaan valmista? Siksipä toivonkin, että ken huomaa korjattavaa/lisättävää/poistettavaa em. talosivuilla joko kommentoisi suoraan blogiin tai minulle sähköpostitse.

    Lähdeviittaukset puuttuvat vielä – niitä rupean urakoimaan seuraavaksi.

  • Laitasaaren tilojen muodostumisesta

    Monella paikkakunnalla kylän asutuksen laajeneminen tapahtuu melkoisen paljon torppien ja mäkitupien muodostumisesta myöhemmin verotiloiksi. Myös toki uudistilojen myötä. Pohjois-Pohjanmaan ja myös Laitasaaren tilat ovat kuitenkin pääosin muodostuneet päätiloja lohkomalla ja halkomalla.Laitasaaren 42:sta tilasta jaettiin uudistiloja niin.  että isojaon valmistuessa v. 1864 oli kylässä jo 78 tilaa. Muistammehan,  että Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen jo 1607. 1

    (lisää…)

  • Lappalaisten pikavisiitti Vänttilässä

    Vänttilän uudistilan verovapauden päätyttyä vuonna 1804 oli elannon saaminen Mettäperällä tiukassa. Vuonna 1808 Perttu Pertunpoika Lappalainen eli Ritola (s. 1781) asui kahden alaikäisen sisaruksensa kanssa talossa vajaat puoli vuotta.

    Sain selville, että Perttu sisaruksineen muutti Vänttilään Oulunsuun Ritolan talosta keväällä 1808. Rippikirjassa kerrotaan, että he muuttivat samana vuonna Lumijoelle. Sen jälkeen jäljet häviävät, kunnes Perttu löytyy Revonlahden rippikirjasta. Hän on naimisissa Maria Antintyttären kanssa ja rippikirjassa on maininta, että he olisivat muuttaneet Kuusamosta vuonna 1812. Ne tiedot, jotka olen Pertusta toistaiseksi saanut selville, löytyvät Vänttilän asukkaiden vaiheita -sivulta.