Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Taloluettelon päivitys

    Päivitin Taloja-sivulla olevaa luetteloa Suur-Laitasaaren maakirjataloista. Lisäsin mm. linkkejä talokarttaan. Sitä ennen yritin tehdä alla olevista Maanmittaushallituksen uudistushakemiston Laitasaari-sivuista taustaa blogille, huonoin tuloksin.

    Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittaustoimituksissa (iso-, uus- ja muissa jakotoimituksissa) syntyneitä renovoituja eli puhtaaksipiirrettyjä maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja, joihin kuuluu jakokirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja sekä muita asiakirjoja. … Uudistushakemistot kattavat koko uudistusarkiston ja ovat siten hyvin laaja kokonaisuus.

    Lähde: Arkistolaitoksen Portti-verkkopalvelu

    (lisää…)

  • Käärmekankaan talo

    Skannasin taannoin Käärmelän vanhaemännän vanhoja valokuvia ja joukossa oli tämä kuva Käärmelän eli Käärmekankaan n:o 61 vanhasta, nyt jo puretusta, päärakennuksesta.

    Laitan tehtävälistalleni kerätä talteen kyseiseen rakennukseen liittyvää suullista perimätietoa. Myöhemmin siis lisää tarinaa tästä talosta, jonka kuistin koristeelliset oven- ja ikkunanpielet erottavat sen muista tämän seudun taloista.

    Käärmelän vanha päärakennus

  • Vänttilän asukasluettelon päivitystä

    Päivitin muutaman isännän ja emännän Vänttilän asukasluetteloon, joka nyt kattaa suurimman osan talon historiaa. Tuoreimmasta päästä isäntäväkeä ei luettelossa ole, sillä heiltä ei ole kysytty lupaa. Tarkennuksia vuosilukuihin ym. pitää tehdä vielä vanhempaankin päähän.

    Toistaiseksi en meinannut listata muita asukkaita, se urakka saa odottaa vuoroaan. Sen sijaan Vänttilän torpan, Pellonpään isäntäväkeä olisi tarkoitus tännekin listata. Torpan historiasta pitäisi muutenkin hankkia lisätietoa, tietysti suullisesta perimätiedosta aloittaen.

  • Vänttilän kruununtilan katselmus 1845

    Vänttilä on perustettu 1770-luvulla. 1800-luvun loppupuolelle saakka se oli kruununtila.

    Kruununtila oli kruunun täydellistä omaisuutta ja sen asukas suoritti maaveroa maksaessaan vuokraa tilan hallintaoikeudesta kruunulle. Kruununtilan isännyyden vaihtuessa maaherra antoi uudelle isännälle immission eli asukkaaksiottotodistuksen. Maaherralla oli myös oikeus ja velvollisuus häätää kruununtilan huonoon hoitoon tai maksamattomiin veroihin syyllistynyt isäntä.

    Lähde: Elvi ja Pauli Lappalaisen Sukuseura

    (lisää…)

  • Laitasaarelaisista etunimistä

    Osallistuin etunimien ”normalisointia” sukututkimuksessa käsittelevään keskusteluun Suku-forumilla ja sain idean tehdä tilastoa laitasaarelaisten etunimien kirjoitusmuodoista siltä ajalta, kun ne on alettu kirjata kastettujen kirjaan suomeksi.

    Kenties tilastosta selviäisi, onko suurin osa Johaniksi kirjatuista kulkenut näillä kulmilla Juhoina vaiko Jusseina (Historismi.netin muita ehdotuksia ovat Janne, Juhana, Juhani ja Johannes). Samoin minua ovat askarruttaneet myös esim. Sigfridit (Sipi, Sippo, Sipro, Sihvo, Sipri, Sihveri, Sifferi), Catharinat/Caisat/Carinit (Kaarina, Katriina, Katariina, Katri, Kaisa, Kaisu, Kaija, Kaiju) ja Margaretat/Margetat/Grethat (Marketta, Kreeta, Reet(t)a, Martta, Maarit, Marjaana, Marke).

    (lisää…)