Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Mietteitä Laitasaaren varhaisasutuksesta

    Olen kolunnut eri kirjoja ja muita lähteitä koskien Laitasaaren varhaisinta asutusta. Sitä on melkoisen niukalti saatavana, ja sekin on  yksi syy näidenkin sivujen syntyyn.  Laitasaari mainitaan ensimmäisen kerran arkistolähteissä voudintileissä vuonna 1543, jolloin Pekka Ollinpojalla (Ähkönen) ja Pekka Kyllösellä oli ollut käsikähmää ja mukiloivat toisensa mustelmille. Heitä molempia sakotettiin kolmella markalla.  Käräjillä sakotettiin muitakin laitasaarelaisia. 1

    Mutta asutustahan on varmasti ollut tuotakin ennen. Muun muassa Oulujokilaakson historiassa jne.  muutamassa muussa historiakirjassa kerrotaan arkkipiispa Hemmingistä, joka on kastanut lappalaisia ja karjalaisia Torniossa vuonna 1345.

     Vanha asiakirja kertoo, että oulujokisuulla oli vanhaa karjalaista asutusta ja nimenomaan Laitasaaressa.  Vuonna 1345 luvulla nimittäin arkkipiispa Hemming kastoi 20 pakanaa Tornion kirkossa. He olivat osaksi lappalaisia, osaksi Oulussa, Simossa ja Kemissä asuneita karjalaisia. Kuitenkin Laitasaaren nimistön perusteella nämä karjalaiset asuivat Laitasaaressa.

    (lisää…)

  • Vänttilän Klaaran aiemmista vaiheista

    Vänttilän ensimmäisen emännän oli tarkoitus olla Haatajan Kallen vaimo Vappu Sakarintytär Määttä, mutta tämä ehti kuolla ennen kuin Kalle sai luvan alkaa raivata uudistilaa Mettäperälle. Niinpä ensimmäinen emäntä olikin Klaara Ollintytär Flink.

    Klaaran aiempien vaiheiden selvittäminen ei ollutkaan ihan helppoa. Oletin, että Flink olisi sotilasnimi ja peräisin hänen edelliseltä aviomieheltään. Mm. Oulunsuusta löytyi Flink-niminen sotilastorppa mutta siinä asuva perhe ei ollut oikea. Selasin kuitenkin Oulunsuun rippikirjaa ja törmäsin sattumalta Erkkolan ja Kurkelan taloissa Klaaraan ja hänen ensimmäiseen mieheensä Pekka Kärkkäiseen (kuva alla). Pekan edeltävistä vaiheista en ole löytänyt mitään tietoa.

    (lisää…)

  • Vänttilän perustajan jäljillä

    Vänttilän perustajan etsiminen alkoi rippikirjojen selaamisella. Tuolloisen tavan mukaan talon nimi otettiin käyttöön sukunimenä, eikä aiempaa sukunimeä välttämättä mainittu. Alla olevan rippikirjan sivun alalaidassa on lueteltu Vänttilän talon asukkaat.

    (lisää…)

  • Taloluettelon päivitys

    Päivitin Taloja-sivulla olevaa luetteloa Suur-Laitasaaren maakirjataloista. Lisäsin mm. linkkejä talokarttaan. Sitä ennen yritin tehdä alla olevista Maanmittaushallituksen uudistushakemiston Laitasaari-sivuista taustaa blogille, huonoin tuloksin.

    Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittaustoimituksissa (iso-, uus- ja muissa jakotoimituksissa) syntyneitä renovoituja eli puhtaaksipiirrettyjä maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja, joihin kuuluu jakokirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja sekä muita asiakirjoja. … Uudistushakemistot kattavat koko uudistusarkiston ja ovat siten hyvin laaja kokonaisuus.

    Lähde: Arkistolaitoksen Portti-verkkopalvelu

    (lisää…)

  • Käärmekankaan talo

    Skannasin taannoin Käärmelän vanhaemännän vanhoja valokuvia ja joukossa oli tämä kuva Käärmelän eli Käärmekankaan n:o 61 vanhasta, nyt jo puretusta, päärakennuksesta.

    Laitan tehtävälistalleni kerätä talteen kyseiseen rakennukseen liittyvää suullista perimätietoa. Myöhemmin siis lisää tarinaa tästä talosta, jonka kuistin koristeelliset oven- ja ikkunanpielet erottavat sen muista tämän seudun taloista.