Laitasaari

70-vuotta täyttää Oulussa tänään leskirouva Greta Inkilä (kuvassa nuorena neitona). Hän on syntynyt Revonlahdella. Jo nuorena hän muutti Ouluun ja meni täällä naimisiin komissionimaanmittari Oskar Tigerin kanssa. Miehensä Muhoksella omistamalla Heljä-Huovilan tilalla rouva Tiger sitten vietti elämänsä parhaat vuodet uhraten kaiken tarmonsa maatilan ja perheensä hyväksi. Miehensä kuoleman jälkeen rouva Tiger muutti Ouluun pitäen täällä koululaisten täyshoitoa. Myöhemmin hän meni uudelleen naimisiin satulaseppä Petter Inkilän kanssa ja viettää nyt vanhuutensa päiviä poikiensa luona.

Vapaussodan valmistusaikoina rouva Inkilä joutui usein vuonna 1917 antamaan asunnon ja suojaa sekä saksalaisille että itävaltalaisille sotapakolaisille, joita Oulunkin kautta avustettiin Ruotsiin. Hänen asuntonsa – Lanton vinttikamari, rouva asui Lanton talossa – oli myöskin aina avoinna pommarijääkäreille. Suurin osa vuonna 1917 salaa Ouluun tuoduista kivääreistä ja pommeista toimitettiin juuri hänen huostaansa. Monet taiteilijat ja taiteilijattaret tuntevat hyvin ”täti Tigerin”, hyvänä emäntänä ja taiteita rakastavana ihmisenä. Kaleva puolestaan lausuu onnittelunsa. (9.7.1939 Kaleva s. 5 ja Kaiku s. 3)

(lisää…)

Muhoksella joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja Tähti -henkilön tunnustuksen vastaanotti 8.6.2024 Elsi Lehikoinen.

Elsin kuva linkitetty Tervareitin sivulta, lehden ja kuvaaja Laura Halosen luvalla, lue artikkeli tästä (lehden tilaajille).

Elsi on tuttu monelle laitasaarelaiselle; mukana niin Laitasaaren Martoissa että Laitasaari-Seurassakin. Martoissa hänellä on jäsenyyttä pian 50 vuotta, lieneekö jo Suomen ennätys! Elsi on myös Muhoksen kotiseutuyhdistyksen kantavia voimia; arvokasta kotiseututyötä yli 20 vuotta, sihteerinä vuodesta 2006 lähtien.

Elsi yhdessä Leskelän Kalevin kanssa on lähettänyt sivustolle kaikkiaan 33 artikkelia! Lämmin kiitos Elsille ja ihanaa kesää!

Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin.

Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008). Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen, kunniamaininta Alli ja Väinö Karppinen (2014), Kalevi Leskelä (2016), Kaarlo Mertaniemi (2018), Raimo Ranta (2020) ja Solja Holappa (2022).

Suljin väliaikaisesti kommentoinnin, koska itänaapurin kuikelot koettavat spämmätä sivustolla. Joudun siivoamaan roskaposteja kymmenittäin / sadoittain joka päivä. Spämmäys alkoi – yllätys, yllätys – keväällä 2022.

Jos sinulla on kysyttävää, laita meille sähköpostia.

Sillä välin voitte lukea tästä millaista hävitystä itänaapuri aiheutti mm. Isonvihan aikana, paitsi että tappoivat väkeä satamäärin, useasta perheestä ryöstettiin lapsia.