Oli heinäkuun iltapäivä vuonna 1952. 10-vuotias Kalervo Lohela ja vanhempi veljensä 14-vuotias Leo menivät kotiinsa syömään. Oli monta tuntia läjätty heiniä latoihin radan takaa Katajasuolta sekä lähempää Hakkauksen alueelta. Äiti Ainolla olikin ruoka valmiina. Se nautittiin hyvällä ruokahalulla ja kahvit päälle. Olikin aika pienelle ruokalevolle. Olihan tarkoitus mennä illalla vielä hillaan. Nokoset otettiin ja käytiin vielä Oulujoen rannassa uimassa.
Eväät repussa ja tietysti vesipullo ja kahvitermari, matka polkupyörilla Sanginjoen suuntaan alkoi. Kivimaan seutuville jätettin pyörät. Maastossa ensin katsottiin Itkusuon laiteet ja poimittiin hieman. Jatkettiin sitten kohti Matkajärven soita. Siellä tavatiin Nuutisen Frans. Marjoja oli hyvin kaikille. Ilta viileni ja yht’äkkiä nousi sumu. Poiminta jatkui. Fransia ei näkynyt. Huudeltiin, mutta mitään ei kuulunut. Ajateltiin että on mennyt jo kotia, olihan hän jo aikuinen mies. Kotiin mekin mentiin ja yöllä uni maistui hyvin.
(lisää…)
