Oulun maakonttori ilmoitti tammikuun 1869 sanomalehdissä että Hakkarilan sotilasvirkatalo annetaan arennille (vuokralle) 50 vuodeksi aina huhtikuun alusta alkaen.

Ensimmäinen vuokralainen oli Leivonmäeltä muuttanut Fredrik Sjöholm (s. 30.7.1837). Hänen puolisonsa, Rovaniemellä syntynyt Maria Gustava Nils Fredrikintytär Snellman kuoli sydänhalvaukseen 50-vuotiaana 22. heinäkuuta 1896. Muhoksen haudattujen luettelossa hänen mainitaan kuolleen ja haudatun Savonlinnaan. Jälkeen jäivät aviomies ja alaikäiset lapset 18-vuotias Jenny Loviisa, 16-vuotias Kaarle Fredrik sekä 13-vuotias Laina Maria. Lasten puolesta perunkirjoituksessa oli mukana myös eno, agronomi Albert Herman Snellman.

Uusi Suometar -lehdessä kuolemantapauksesta kerrottiin 28.7.1896, s. 3

Äkillinen kuolema. Kun t.k. 22 p. iltana oli joukko Savonlinnan kaupunkilaisia ja kylpylävieraita huviksensa lähtenyt n.k. rantakalalle niin sai rouva M. Sjöholm Oulusta, matkalla tullessa äkkiä halvauksen, johon kuoli seuraavana aamuna. Vainaja oli sikäläisessä kylpylaitoksessa terveyttään vahvistamassa ja olikin jo tuntenut itsensä suuresta määrästä virkistyneeksi, kun nyt aivan äkkiä menetti henkensä. Vainajata vaivasi liikanainen lihavuus, joka lienee osaltaan vaikuttanut halvauskohtaukseen.

Maria Sjöholm oli matkustanut samana kesänä avattuun upouuteen Olavin kylpylään Savonlinnassa. Tavan mukaan Uusi Suometar -lehti kertoi että Oulusta oli tullut Savonlinnaan matkustavaisia, mm. rouva Sjöholm, rouva L. Snellman ja neiti K. Källström, jotka olivat sukua keskenään.

Irtaimistoa on lueteltu arvokkaimmasta päästä – 3 kpl kultasormuksia, hopeista löytyi soosikauha, sokeriseula, ruokalusikka, kaksi suolalusikkaa, hiusneula, totivesikannu, sokeri- ja kerma-astiat sekä taskukello. Alfeniittilusikoita oli 9 kpl – samasta materiaalista myös 18 teelusikkaa. Perukirjassa mainitaan, että talossa oli neljä hevosta joiden nimet olivat Melkkeri, Leena ja Tiina sekä teurastettavaksi määrätty Laukki, joka oli vain 10 markan arvoinen, kun kaksi ensimmäistä hevosta olivat peräti 150 markkaa kukin. Karjaa oli huomattavasti: 34 lypsylehmää, 11 vasikkaa, 2 sonnia, sika, 6 kanaa ja kukko ja 3 kananpoikaa.

Sekalaisissa tavaroissa oli lueteltu mm. neljä mattoa, verhoja eli kartiineja joita oli 6 paria, lisäksi rullakartiinit. Käsityölaukku, kaksi karvaraanua ja 3 tikkusärmiä kertoivat emännän käsityöharrastuksesta kun metrimuutostaulu ja vatupassi kenties isännän työstä. Talon seinällä raksutti iso kello ja perheessä soitettiin pianoa.

Koko perukirjan voit lukea tästä.

Sjöholm perusti Muhoksen ensimmäisen meijerin vuonna 1888 Yliväärän no 13 tilalle ja oli muutenkin aikaansaava mies kunnassa. Perukirjassakin meijeri mainitaan. Sjöholmin aikana Hakkarilassa oli 3 piikaa ja 3 renkiä, palvelusväkeä tarvittiin, koska karjakin oli iso. Sjöholmit omistivat myös Mähylän eli Hangaskankaanlaidan no 59.

Ilmeisesti Sjöholm hankki päärakennuksen ja osan tiluksista omistukseensa, koska lokakuun 1906 Kaleva-lehti kertoo että Sjöholm myi Hakkarila-Laitasaaren sotilaspuustellin Muhoksen Laitasaaren kylässä 14.000 markalla ja ostaja oli maanviljelijä Harald Lagerwall Jaakkimasta. Tuliko kaupassa jokin epäselvyys vai jäikö rahat saamatta, sillä Kalevassa 13.9.1907 kerrottiin että

Senaatti on hyväksynyt Muhoksen pitäjässä olevan Laitasaari-Hakkarilan sotilasvirkatalon vuokraajan F. Sjöholmin tarjouksen, että hänen omistamansa asuinrakennus lunastettaisiin valtiolle.

”Eläkettä nauttiva vanhempi komissionimaanmittari” Fredrik Sjöholm sekä lapset Jenny Lovisa, Karl Fredrik ja Laina Maria muuttivat vuonna 1910 Kemin kaupunkiin. Fredrik Sjöholm kuoli Kemissä 2.10.1921.

Snellmannin perheestä – Nils Fredrik Benjamininpoika Snellman (s. 20.1.1809 Haukipudas, k. 17.9.1900 Rovaniemi) oli Haukiputaan lukkarin, director cantuksen poika ja ammatiltaan vaccinator eli rokottaja. Hänet vihittiin 20.2.1844 Rovaniemellä Maria Ollintytär Törmäsen (s. 2.11.1813 Rovaniemi, k. 30.9.1890 Rovaniemi) kanssa ja he asuivat vaimon kotitilalla, Ala-Törmänen no 5. Perheeseen syntyivät Rovaniemellä lapset

1. Helena Ulrika (s. 4.6.1844) – sai pojan, Herman Fredrik (s. 12.7.1869 Rovaniemi)
2. Maria Gustava (s. 12.9.1845) – yllämainittu, muutti puolisoineen Muhokselle Rovaniemeltä vuonna 1870
3. Olof Benjamin (s. 19.8.1847) – jäi Rovaniemelle
4. Johan August (s. 21.6.1850, k. 16.4.1919) – oli brofogde eli siltavouti – muutti Muhokselle vuonna 1895 sisarensa luo Hakkarilaan, palasi aikoinaan takaisin Rovaniemelle ja avioitui 51-vuotiaana 4.8.1901 kiertokoulunopettajatar Roosa Albertiina Johanintytär Kajanderin (s. 28.11.1870, k. 4.9.1954) kanssa joka oli 31-vuotias; vihittäessä sulhasen ammatiksi mainitaan poliisi, perhe haudattu Rovaniemelle
5. Carl Fredrik (s. 19.4.1854) – puoliso Amanda Jaakontytär Sankala (s. 24.3.1858) – jäivät ilmeisesti Rovaniemelle
6. Albert Herman (s. 6.1.1857, k. 18.3.1921 – lue muistokirjoitus) – agrologi, avioitui oululaisen Matilda Katarina Källströmin (s. 27.8.1867), muutti Muhokselle vuonna 1888, työskenteli Koivikossa, omisti Kaupin no 36 taloa ja perusti Muhoksen ensimmäisen meijerin yhdessä lankonsa kanssa. ¹

Lukkari Benjam Snellman, legendaarinen veisuutirehtööri, oli Johan Vilhelm (J. V.) Snellmanin setä. J. V. asui muutaman kuukauden setänsä luona lukkarin virkatalossa vuoden 1822 Oulun suurpalon jälkeen. J.V. Snellmanin isä merikapteeni Christian Henrik Snellman ja lukkari Benjam olivat veljeksiä ja heidät molemmat on haudattu Haukiputaalle.

-Solja Holappa