Olen pari päivää kirjoittanut auki Tuohinon no 50 historiaa eri lähteistä. Tuohinosta löydän asukkaita ensimmäisen kerran vuoden 1764 alkavasta rippikirjasta. Vuodesta 1770 alkaen talossa asustelee uudistilallisen tittelillä Pekka Siira vaimoineen. Pekan alkuperää en ole vielä ehtinyt selvittää. Utajärvellähän on eräs mielenkiintoinen Siiran talo, jonne mm. muuttaa Repolan Pogostalta vuonna 1732 tullut Ohvo Lesonen, Ohvo on Vienan Venehjärven kylästä. 1
No mutta palataanpa Tuohinon taloon. Perinnetarina kertoo, että Tuohino sai lisänimensä Puujalka saksalaissyntyisen makkaramestari Ebenhard Meijerin mukaan. Meijer muuttaa taloon ”virallisesti” vasta 1881 ja taloa nimitetään Puujalaksi jo 1847 alkavassa rippikirjassa. Tuohinoon on tullut vuonna 1828 uusi isäntäpari Oulusta; Juho ja Reeta Marttila – Erveliusten, Greusien ja Masalinin jälkeen. 2
Meijerin mukana ei siis lähteitten perusteella Puujalka -nimitys ole voinut tulla. Toki hänellä sellainenkin on voinut olla, josta ihmisten mieliin on jäänyt tarina Puujalasta.
Uusi isäntä Juho on taipuvainen juopotteluun, sillä rippikirjat kertovat hänen kärsineen juopumusrangaistuksia jopa kolmesti. Oliko Juhon kävelytyyli puujalkamainen, vaiko oliko hänellä nimenomaan puujalka, josta nimitys tuli? Onko blogin seuraajilla tästä asiasta perinnetietoa enemmän ja osaisi kertoa allekirjoittaneelle lisää?
Mikäli Tuohinon nykyset omistajat lukeva tätä blogia, ottaisin mielenkiinnolla kuvia ja talon historiaa heiltä vastaan.
– Sari Karjalainen
7 vastausta artikkeliin “Puujalka nimitys Tuohinolle”
Moi,
Olen lukenut jostain että Meijerillä oli tosiaan toinen jalka puuta polvesta alaspäin. Proteesi oli painava koska oli umpi puuta kaunisteltu jalan muotoiseksi ja koverrettu siten että säären tynkä mahtui tuohon koverrukseen joka vuorattiin nahalla Samoin käyttivät sellasta nahasta tehtyä sukkaa jalan tyngässä. Kyllä tälläset proteesit oli käytössä suomalaisilla sotilailla jo kansalaisodan jälkeen. Invalidi Säätiöllä Helsingissä oli paja jossa tehtiin näitä proteeseja ja sovitettiin jokaisen tarpeen mukaan.
Hei Veli, aivan niin minäkin ole lukenut että Meijerillä sellainen oli. Ainoa vaan että hän tulee taloon v. 1881 ja nimitys on jo vuonna 1828 isännäksi tulleen Juho Marttilan aikana syntynyt. Sepä tässä ihmettyttääkin :)
Isäni isoisän isoisä Juho Pekanpoika Korhonen-Marttila-Tuohino tuli Laitasaareen no. 50 vuonna 1827 Oulun pitäjästä, Marttilan talosta no. 19, joka oli Korhosen no. 20 naapuritalo Oulujoen varrella. Mukanaan hänellä oli vaimonsa Reetta Ollintytär Kinnunen ja ainakin kaksi lasta.
Toisin kuin kirkonkirjoissa sanotaan, Juho oli Pekka Matinpoika Korhosen poika. Antinpoika-nimitys tulee hänen ottoisästään Antti Romppaisesta, jonka kanssa Juhon äiti Anna Hemmingintytär Marttila avioitui jäätyään varhain leskeksi. Tiedot löytyvät mm. Oulujoen kirkonkirjoista mainituista Korhosen ja Marttilan taloista.
Juho Pekanpojan kuollessa ilmeisesti syytinkimiehenä Tuohinon talossa, nuorimmat pojat Kalle Jaakko (isoisäni isoisä) ja Frans Rafael olivat alaikäisiä. Ilmeisesti Juho Pekanpoika ei ollut kummoinen työmies tai sitten sen verran sairas, ettei oikein pystynyt taloa pitämään, vaan ajautui syytinkiin verrattain nuorena. 57-vuotiaana hän kuolikin.
Itseäni kiinnostaa pari asiaa: a) mistä Tuohino-nimi on lähtöisin; ja b) mistä ihmeestä talo on saanut Puujalka-nimen, koska Meijer-myytti ei puujalkaa selitä? Oliko Juho Pekanpoika Tuohino niin monta kertaa kirkon jalkapuussa, että sai haukkumanimen ”puujalka”? Mene ja tiedä…
T: Jukka
”Oliko Juho Pekanpoika Tuohino niin monta kertaa kirkon jalkapuussa, että sai haukkumanimen ”puujalka”? ” heh, olisihan tämäkin yksi vaihtoehto tulkinnaksi :-) Voisiko puujalka tulla vaikka siitä että isännällä olisi ollut jalkavamma, kulki jalka tönkkönä, ”puujalkana”? http://fi.wikipedia.org/wiki/Puujalka
Hei Jukka, kiitokset kommentista. Tuo on mielenkiintoinen arvoitus. Jokatapauksessa se nimitys talolle tuli Juho Marttilan aikaan. Epäilen juuri näitä vaihtoehtoja, jalkavamma, oikeasti hänellä oli puujalka, tai tosiaan tuo että olisi jalkapuussa ollut. Häntä on rankaistu 3 x juopottelusta, mutta tuon ajan käräjäkirjoja ei ole digitoitu, jotta en voinut katsoa mitä sai rangaistukseksi. Mainitaan että hän on käynyt läpi jonkun rangaistuksen v. 1831. Myöskin onko ollut alkoholilla osuutta, sillä jos tarpeeksi käyttää, niin se vaikuttaa keskushermostoon ja mm. kävelystä tulee tönkkömäistä.
Onko Tuohinonoja (siis se oja Oulun ja Laitasaaren rajalla) saanut nimensä Tuohinon talosta vaiko toisinpäin, onko talo antanut nimen ojalle? En löytänyt mistään sanakirjastakaan selvitystä mitä sana tuohino tarkoittaa?
Minulla tulee lähinnä mieleen koivun tuohi ja tuohirove.
Kumpi oli ensin, muna vai kana? Samaa asiaa olen pohtinut Vänttilänojan ja Vänttilän talon nimen kohdalla…