Rahkon no 11 vanha isäntä lähti jalkapatikassa sukuloimaan Liminkaan lokakuun lopussa 1890. Mikä oli niin tärkeä asia, että räntäkelien aikaan, tai kenties jo alkutalven lumilla piti lähteä ilman hevoskyytiä reissuun? Vaimo oli kuollut jo 14 vuotta aiemmin, joten lähes 78-vuotiaalla vanhuksella ehkä oli vain tarve käydä tapaamassa sukulaisia vielä kerran. Vanhan isännän taival päättyi kotimatkalla kesken matkan äkkikuolemaan. Matkalaisen tiellä kohdanneesta kuolemasta mainittiin sanomalehdessä.
Rahkon isäntänä 1844-86 vaikuttanut Juho Jaakonpoika Pietilä (myöh. Rahko, s. 20.3.1813, k. 27.10.1890) oli syntynyt Lumijoella. Sieltä hänen tiensä kulki Liminkaan Limingan kylän Pietilän taloon isänsä ja äitinsä kanssa. Isän kuoltua 1824 Juho muutti 15-vuotiaana 1828 Muhoksen Laitasaareen Rahkoon, äitinsä avioiduttua talon isännän Matti Rahkon ent. Karhu kanssa. Kun Juho nai Limingasta Vappu Erkintytär Pyhtisen, oli Limingassa ja Lumijoella sekä Juhon että vaimon sukulaisia, joiden luona kyläiltiin.
Kulkupelinä 1800-luvun lopulla oli joko jalkapatikka tai hevoskyyti. Talvella Laitasaaresta saattoi päästä Liminkaan hevosella poikkimain talviteitä pitkin, mutta kesäkelillä oli kuljettava Muhokselta Tyrnävälle ja siitä edelleen Liminkaan jatkavaa kärrytietä, joka kulki lähes samaa reittiä kuin nykyinenkin maantie.
Eikö talon hevonen joutanut kyläreissulle ja lähtikö vanhus vaimon jo kuoltua vielä kerran tapaamaan sukulaisiaan – joka tapauksessa jo lähes 78-vuotias vanhus lähti käymään jalkapatikassa Limingassa lokakuun loppupuolella 1890. Matkaa sanotaan olleen yhteensuuntaan lähes 40 km ja keli ja säätilakin saattoivat tuohon aikaan vuodesta olla melko huonoja. Vanha mies ei tätä jaksanut, vaan kotiinpaluu katkesi äkkikuoleman aiheuttaneeseen sydänkohtaukseen Muhoksen ja Tyrnävän rajamailla.
Juho Rahkon kuolemasta saatiin lukea Oulun Ilmoituslehdestä 2.11.1890:
Entinen talonisäntä Juho Rahko Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylästä läksi viime maanantaina Limingasta, jossa hän oli ollut kyläilemässä sukulaistensa luona, jalkapatikassa paluuretkelle takaisin kotiinsa. Lähtiessään oli Rahko varsin reipas ja ketterä, ehkä hän oli jo ijältään 77 vuoden vanha, eikä huonokuntoisen ole yrittämistäkään lähteä marssimaan lähemmäs neljää peninkulmaa – niin paljon on näet Limingasta Laitasaaren kylään. Maanantaina saapuikin hän iltapuoleen k:lo 4:jän tienoissa erääseen mökkiin Muhoksen ja Tyrnävän rajalla. Sinne poikkesi vanhus hetkeksi hengähtämään. Mökin väki tarjoutui saattamaan vanhusta hevosella kotiinsa, vaan hän sanoi kyllä jaksavansa kävelläkin. Noin k:lo 7 aikaan samana iltana sattui sitten Muhokselta päin ajamaan muudan hevosmies ja se tapasikin vanhuksen kuolleena tiellä. Äijän vaellus oli loppunut. Kun ei minkäänlaisia väkivallan merkkiä huomattu ruumiissa, luullaan äkillisen halvauksen tehneen lopun vanhuksesta. 1