Kertomuksen Rovalla tapahtuneesta junaonnettomuudesta on referoinut Kalevan lehtikirjoituksesta Pentti Lohela. Hän on myös haastatellut henkilöitä, jotka muistavat onnettomuuden. Tänään Sarin kanssa kävimme jututtamassa Taisto ja Hilkka Rantaa – Taistokin oli ajaa karauttanut paikalle moottoripyörällä ja nähnyt tuhot. Rytinä ja särkyneiden höyrypannujen sihinä oli kuulunut pitkin kylää ja junan pilliäkin oli huudatettu.
Juna nro 6807 jyskytteli Kärnän ylikäytävältä lähtevää myötämäkeä kohti Rovan pysäkkiä. Siinä veturinkuljettaja O.N. ja lämmittäjä M.T. olivat menossa kohti Oulua selluloosalastissa. Samaan aikaan lännen suunnasta lähestyi Rovan mutkaa juna nro 6828 ohjaimissaan veturinkuljettaja L.K. ja lämmittäjä V.S. Lastina heillä oli sepelivaunuja sekä umpivaunuja.
Kaverukset Eero Parviainen ja Esko Kärnä olivat koulusta palaamassa. Silto-ojan ylikäytävän kohdalla Eero kuulosteli sanoen ”Mennäänpä sivummalle, näkyy tulevan Kontiomäen juna”. Siihen Esko ”Niinpä kuuluu, mutta Oulusta kuuluu junan ääntä myös”.
Rovan pysäkillä seisoi vaihdemies T.L. ja huomasi, että liian kovaa tullaan. Törmäys tapahtui lähellä Rovan mutkaa. Veturihenkilöstö näki viime hetkessä että nyt rysähtää – lämmittäjät M.T. ja V.S. ehtivät hypätä pois kyydistä, kuljettajat eivät.
Kuului valtava rysäys. Vaunut sinkoilivat, mutta veturit pysyivät raiteella mennen käyttökelvottomaksi romuksi. Samaan aikaan puolen kilometrin päässä Puustin talon pihalla 5-vuotias Veikko leikki omia leikkejään. Huusi äidilleen että mikä se oli – Hilja kuulosteli – oliko joku räjähdys? Samaan aikaan viereisen talon kaivolta Hiljan Raili-sisko huusi ”Junat ajoivat yhteen!”
Rovan pysäkiltä saatiin nopeasti yhteys Ouluun ja Muhokselle ambulansseja varten – olihan VR:llä omat puhelinlinjat. Pikkuhiljaa väkeä alkoi kerääntyä paikalle, poliisit saapuivat ja lehtitoimittajia myös.
Läheisellä Laitasaaren koululla oppilailla oli menossa liikuntatunti ja vahtimestarin mies tuli koululle kertomaan tapahtuneesta. Monet oppilaista lähtivät heti katsomaan, vaikka opettaja kyllä sanoi, ettei tunti ole päättynyt. Mutta sitä ei kuultu tai kuunneltu ja niin minäkin pääsin tapausta katsomaan. En kylläkään ekaluokkalaisena mennyt Similän Kallen pihaa lähemmäksi. Silloin oli jo varoitukset päällä, lähemmäs ei saanut mennä, koska veturi saattoi räjähtää.
Onnettomuudessa kuoli veturinkuljettaja O.N. Hän puristui venttiilien ja sellupaalien väliin. Muut saivat erilaisia ruhjevammoja.
Heti onnettomuuden jälkeen tuli molemmille puolen kaksi matkustajajunaa. Niiden matkustaja siirtyivät ratapenkkaa kävellen omiin juniinsa. Pienen viivästyksen jälkeen matka heillä jatkui. Radan puhdistaminen alkoi välittömästi VR:n omalla kalustolla. Radan uskottiin tulevan kuntoon seuraavaksi aamuksi.
Onnettomuuden syyn tutkinta alkoi myös. Yhtenä asiaan vaikuttavana tekijänä pidettiin sitä että toisen junan henkilöstö oli ns. komennusmiehiä eli olivat heille oudolla rataosalla. 1
- Kaleva 10.10.1956 ja henkilöhaastattelut/P. Lohela ↩
12 vastausta artikkeliin “Rovan junaonnettomuus 9.10.1956”
On se kyllä ollut varmasti melkoinen rysäys, Taisto kertoi että se vaunujen jytinä oli kuulunut pitkään, kun olivat vaunut törmänneet toisiinsa.
Veljeni Kalervokaan ei ollut k u u l l u t opettajan kehotuksia ja oli polkaissut pyörällänsä hakemaan kotoa kameran ja siinäpä se kuva edellä on ikuistettuna!
Onnettomuuspaikan lähellä asunneena tapahtunut onnettomuus kiinnosti niin paljon, että kyselin siitä Hyvinkään rautatiemuseosta Matti Bergströmiltä noin vuosi sitten. Olen kirjoittanut ylös: ”Junat olivat sorajuna 6822 Tk3 eli Pikku-Jumbo numeroltaan 1148 ja T6807 Tv2 eli Wilson numeroltaan 624 ( hylättiin ). Syynä oli, että T6807-kuljettaja ei ollut tietoinen aikataulumuutoksesta. Tk3 eli Pikku-Jumbo numeroltaan 1148 lienee nykyisin kunnostettu Rovaniemellä v. 2007 museoajokäyttöön. Tv2 oli amerikkalaisvalmisteinen juna, joka oli valmistunut jo v. 1917, mutta Pikku-Jumbo oli valmistunut Tanskassa v. 1949”
En tiennytkään, että onnettomuus vaati yhden ihmishengen.
Noiden rautatieasemien ja junien (lättähattujen) pysähtymispaikat olisi mukava saada karttaan merkityiksi ( Vauhkola, Rova, Petäikkö, Vainiokangas?, varmaan joku muukin? ).
Tuli tuosta lättähatusta lapsuus ja mummolareissut mieleen. Kesäaikaan köröteltiin lättähatulla mummolaan kylään itä-suomesta. Matka alkoi silloiselta Kaltimon asemalta (nimi muuttui jossain vaiheessa Enon asemaksi), ja junasta jäätiin poies Soson seisakkeella. Matka oli pitkä, aamuvarhaisella lähdettiin, ja joskus iltasella oltiin perillä. Mummo tuli äitiä ja meitä mukuloita vastaan polkupyörän kanssa Sosolle. Olisi mukava löytää valokuva tuosta Soson seisakkeesta. Olen ”metsästänyt” kuvaa vuosia mutta eipä ole etsintä tuottanut tulosta.
Rautatiestä, sen suunnittelusta, rakentamisesta, junaliikenteestä ja Laitasaaren seisakkeista olisi tarkoitus jossain vaiheessa koostaa ihan oma osionsa (samoin kuin monesta muustakin teemasta). Olisi tosiaan mukava, jos aiheesta löytyisi lisää kuvia, dokumentteja ym. Mainittu kartta on myös hyvä idea, pitää miettiä miten tällaisia teemakarttoja olisi järkevin toteuttaa. Itse olen kokoamassa aineistoa rautatielinjauksista ennen radan varsinaista rakentamista, koska se kiinnostaa minua erityisesti. Mutta kuten muutkaan asiat tässä blogissa, homma ei tapahdu yhden ihmisen voimin. Rautatieteemasta kiinnostuneet, miettikääpä näkökulma, joka itseänne eniten kiinnostaa ja ilmoittautukaa vaikka tähän. Minä voin huolehtia koostamisesta ja aineiston viimeistelystä.
Noista vain Rovan pysäkki on minulle tuttu, eli mielenkiintoisa olisi nuo muutkin saada tietoon. Onpa hauskaa että sinulla oli näin tarkat tiedot junista! Kalevassa joka ilmestyi seuraavana päivänä onnettomuudesta, ei ilmeisesti ollut vielä tarkempaa tietoa turman syistä, esim. aikataulumuutosta ei mainittu. Oletko muuten, Pekka, ajatellut että avustaisit meitä talohistoriikkien kirjoituksessa? Sinullahan on useasta laitasaarelaisesta suvusta tietoja. Kiitollisuudella otettaisiin apu vastaan, tämä talotarinoiden kirjoittaminen ei nimittäin ole tuulennopeaa :-)
Minun kirjahyllystäni löytyy opus vuodelta 1931″: Rautatiehakemisto, tietoja rautatieasemista ja niiden lähipaikkakunnista”. Kirja on tarkoitettu rautatieläisille eräänlaiseksi lähdeteokseksi heidän hakiessaan virkoja eri asemapaikkakunnilta. Pysäkeistä ja laitureista kirjassa on vain maininta minkä paikkakunnan alaisuuteen mikin on kuulunut. Esim. yllä mainittu Rova on kuulunut Pikkaralan alaisuuteen ja Soso Muhoksen aseman alaisuuteen.
Muhoksen asemasta kerrotaan mm. seuraavaa: 5 lk. asema Muhoksen pitäjässä, kuuluu 6:een liikenne- ja 13:sta ratajaksoon sekä 68. lääkäripiiriin.
Matkustajaliikenteestä kertyy tuloja keskimäärin Smk. 10,000 :- kk. Lähtevää tavaraa, pääasiallisesti kappaletavaraa, lähetetään n. 150 rahtikirjalla kk. ja Soson laiturivaihteelta n. 70 vaunukuormaa tiiliä kk. Koko aseman tuloutus on keskimäärin Smk. 40,000 :- kk. Vaunuvaakaa ei ole, alaisena on Soson laiturivaihde, jota hoitaa asemamies. Vakinaisia junia kulkee 6 kpl., ensimmäinen on klo 7.00 ja viimeinen klo 18,40. Ylimääräisiä junia ei kulje. Yöpalvelusta ei ole. Postitoimisto on asemalla hoidettavana, kauttakulkevaa postia ei mene minnekään. Postin hoidosta maksetaan asemapäällikölle Smk. 350:- kk. Rautatien virkapuhelin ja yksin lennätinkone ovat. Yksityisiä sähkösanomia lähetetään ja vastaanotetaan yhteensä n. 300 kpl. vuodessa.
Rautatien asunnoissa asuvat: asemapäällikkö, jolla on asemarakennuksessa 3h. ja keittiö, kaksi asemamiestä, joilla kummallakin kasarmirakennuksessa 1h. ja keittiö. Lisäksi on vielä yksi huoneisto toistaiseksi tyhjänä. Ratamestari asuu Sotkan pysäkillä.Yhteinen sauna ja pesutupa on asujamilla käytettävänä sekä jonkun verran puutarha- ja viljelysmaata viljeltävänä. Yksityisasuntojen saanti on kohtalaisen hyvä ja vuokratkin kohtuulliset. Sähkövalo on paikkakunnalla, mutta asemalla sitä ei ole toistaiseksi. Useita kauppoja on paikkakunnalla. Tavallisten ruokatarpeiden saanti on hyvä, eikä hinnatkaan ole kohtuuttomat. Veroäyri on viime vuosina ollut 10-11 mk.
Apteekki, lääkäri ja kätilö ovat paikkakunnalla kirkonkylässä. Kirkko ja pappila ovat 2 km. päässä asemalta. Nimismiehen asuinpaikka on Utajärvi, mutta poliisi asuuu paikkakunnalla. Lähimpään kansakouluun on matkaa 1 1/2 km. ja lähimmät oppikoulut ovat Oulussa. Teollisuuslaitoksia on ainoastaan Soson tiilitehdas Soson laiturivaihteen luona 3 km. asemalta. Autobussilinja Oulu-Vaala-Kajaani ja päinvastoin kulkee Muhoksen ohi. Varsinaista laivaliikennettä ei enää ole, ainoastaan Matkailijayhdistyksen koskiveneet tuovat huvihaluisia matkailijoita Vaalasta Muhokselle. Suojeluskunta, Lotta Svärd yhdistys, nuorisoseura ja työväenyhdistys toimivat paikkakunnalla ja nuorisoseuran- ja työväentalot tekevät huvilaitoksien virkaa. Hotelleja ei ole paikkakunnalla, ainoastaan majatalo. Kalastus- ja metsästysmahdollisuudet erittäin hyvät.
Lähde: Rautatie hakemisto, tietoja rautatieasemista ja niiden lähipaikkakunnista. Kirjapaino-osakeyhtiö Alfa. Helsinki 1931
Kiitos Pirkko!
Mahtaako löytyä mistään tietoa tai lehti-ilmoitusta junaonnettomuudessta Soson pysäkin lähellä olevalla tasoristeyksellä. Se tapahtui 50-60-luvulla. Pikkuserkkuni Väinö Hyyryläinen kuoli kuorma-auton ja junan yhteentörmäyksessä tuolloin. Tarkkaa päivämäärää en muista. Hänen kotinsa oli Tyrnävän tien varressa Muhoksella.
hei
varmaan löytyy Kalevan juttu, jos tietää onnettomuuspäivän.
hyvä paikka hakea on Oulun pääkirjaston mikrofilmiluokka, löytyy laajat arkistot
nykypäivään asti ja vierkailijat tarvittaessa avustaa.
Kyseessä on vuosi 1969 tammikuu.Tyrnäväntien tasoristeys (tiilitehtaan mäessä),jossa nykyään on puomit ja varoitusvalot .Väinön auto oli v.1951 mallinen kupla volkkari ,jonka ikkunat ei pysyneet kovalla pakkasella sulana varsinkin jos sattui kuskin lisäksi olemaan matkustajia.Väinöllähän oli onnettomuushetkellä kyydissä kaksi Ervastin tyttöä ,jotka ihmeen kaupalla selvisivät hengissä onnettomuudesta.
Moro Kirsti.Varma tieto tapahtumasta löytys OMA:sta/Muhoksen nimismiespiirin arkisto,asia ollut ilmeisesti käräjillä,koska kyseessä liikenneonnettomuus ja kuolema (veturin kuljettajaa luultavasti syytetty kuolemantuottamuksesta )aineisto taitaa olla kuitenkin käyttörajoitettu ainakin 50 v.Auton matkustajat taitavat olla todistajina jutussa .(Heiltä voisit kysyä ,mikäli elävät vielä ,Urho oli tyttöjen isän nimi).