Reijo Kamulalla on arkistossaan Sanginjoen kansakoulun papereita. Ohessa osa koulurakennuksen kustannusarviosta vuodelta 1914
- Päärakennus päreillä katettuna, vuorattuna, öljymaalattuna, peltivaippauuneilla, valmiina 11 300:-
- Ulkohuoneus, päreillä katettuna, punamaalattuna, valmiina 1 684:-
- Sauna samoin 976:-
- Kivikellari samoin 365:-
- Palovakuutus työn aikana 100:-
- Kaivo 150:-
- Aitaus pihamaan ympärille 340:-
Summa yhteensä 14 915:-
- Liimankeitto-liesi veistosaliin liitta N:ro 2 (3:90), kulmarauta ympärille, pesälaitos N:ro 1 (5:25). Ulkokuori virheettömistä tiilistä rappaamaton.
- 1. palvelijan vaatesäiliöt keittiöön 1″ pont. laudoista lujan lukon kanssa.
- 338 m2 vesikattoa, porraskatokset mukaanlukien, katetaan vahvoilla päreillä. Ennen käyttämistä ne liotetaan 1/2 tuntia rautavitrilliliuoksessa (5kg 60 litraan vettä), johon vähän punamultaakin on sekoitettu 219:70
- Alipohja: Vuoliaiset palhottuja hirsiä, päästä vähintäin 20 cm.
- Ikkunoista yksityiskohta: avattavat kehät varustetaan tukevilla espanjoleteilla, ulkopuoliset kiinnityshaoilla.
- Ulkohuoneus
- Tunkionpohjan saveaminen 12 cm paksulla savikerroksella 8:-
- 10 m2 navetan välikattoa: vuoliaiset 18×18 cm, niiden päälle 12 laudat laitapäällisin ja 15 cm täytettä, savea tai hiekkaa päälle 27:50
- Navetan heinähäkit ja pilttuiden välipuut 8:-
- Tervatut tikapuut 7:-
- 214 m2 ulkoseinää maalataan, kiinnipurevalla punavärillä 32:10
P.S. 2 Toinen rakennusurakka samoihin aikoihin – Laitasaaren eli Inkalan meijeri – teksti luettavissa tämän linkin kautta.
2 vastausta artikkeliin “Sanginjoen kansakoulutalon kustannusarvio 1914”
Ulkorakennuksesta käytetään nimitystä Ulkohuoneus. (sen ajan ilmaus)
Tuohon 338 m2 vesikattoa merkittyyn hintaan, neliön a) hinta on 0,65.- ja 219,70.- on 338m2 kokonaishinta. luvut siis oikeita
Olikohan kunnan työntekijöitä tekemässä vai ihanko kyläläisten voimin rakennettiin? Isoäitimme Ida Sofia Lusikkakoski o.s. Aho kävi kylällä kiertokoulua ennen kuin varsinainen koulurakennus saatiin valmiiksi. Kiertokoulua pidettiin kylän isoissa pirteissä, juurikin Kassisella, Törmäsellä ja Vaaralla. Muutama viikko vuorollaan talon pirtit olivat kylän lasten ja nuorten käytössä. Ei ihme, jos isännät kiirehtivät pysyvän koulurakennuksen tekemistä!
Samoin koulupalon jälkeen, 60-luvulla, opetusta annettiin lapsille taloissa. Paasilan ja Törmäsen pirteistä tehtiin väliaikaiset luokkahuoneet.
(kaksi kommenttia yhdistetty)