Tunnistatteko kuvan henkilöitä?

Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä.

Lapsena kävin Ponkilassa koulua. Korialla tuli oltua armeijassa. Siellä järvillä metsäyhtiöt uittivat pitkiä lauttoja tehtaille.

Koulua (s.o. Laitasaaren uusi koulu) olin myös rakentamassa vuonna 1953. Rakennusliike Anttonen sen rakensi ja myös kirkolle keskuskoulun. Myöhemmin Anttonen kuulemma urakoi Turussa päin. Hänellä oli poika ja tytär. Joku oli nähnyt viimeksi Anttosen ajamassa kuorma-autoa.

Vinssiä käytettin koulun valun aikana, sellaiset oli sen ajan vermeet. Pintamaat oli pukattu Caterpillarilla, mutta muuten oli paljon lapiohommia. Hevonen oli sen ajan yleiskone.

Joskus siinä koulun rannassa on kuulemma ollut lossikin. Rakennelmia näkyi vielä silloin.

Rakennushommia on tullut tehtyä, monet rakennukset on tähän pihapiiriin tehty. Otto Siekkinen on päärakennuksen rakentanut noin vuonna 1900. Otto on Tyrnävältä tullut ja siellä on hänen sukulaisiaan. Ainakin Turusia nimeltään.

Oltiin 50-luvulla Utajärvellä savotalla. Siellä oli jollakin venäläinen moottorisaha. Rahkon Pentin ¹ kanssa oltiin usein samassa savotassa ja parkattiin pöllejä. Ei siitä sen enempää.

Rovan junaonnettomuus vuonna 1956 – sitä jysäystä en kuullut, koska olin pihalla ja traktori oli käynnissä, vaimon sisko Sanelma naapurista tuli kertomaan. Niin sitä mentiin heti radan varteen katsomaan, yksi mies retkotti siellä, taisi olla jo kuollut.

Tansseista Junniojalla joku kertoi, että olivat olleet palatessa humalassa ja veneestä yksi tipahti jokeen. Ei uskallettu nostaa takaisin ettei vene kaadu, vaan pidettiin käsistä ja hinattiin rantaan. Että semmoinen tapaus eli kyllä hätä keinot keksii.

Rouvani joutui postinhoitajana ryöstön uhriksi. Kovasti taisteli ryöstäjää vastaan ja piti lääkärissäkin käydä. Ryöstäjä pakeni joen yli Päivärinteelle, seuraavana päivänä lähti siltä kohdin jäät. Liekö siinä perää kun kerrottiin, että ryöstäjä liftasi vahingossa poliisiautoon. Oli siitä lehdessäkin.

Ennen oli mesimarjojakin hyvin. Nyt ei näy missään. Yksi laitasaarinen oli kerran Jäkinsalmessa mesimarjoja poimimassa. Hän oli ojassa kävellyt ja poiminut mesimarjoja kepakko kädessä hätistellen samalla käärmeitä. Rohkea mies. Vattuja löytyy paremminkin, varsinkin Puolangalta. Siellä sisaren tytär pitää kesäasuntona isän kotipaikkaa. Meskuja kasvaa täällä kyllä vielä, mutta harvoin ne tekee marjoja.

Kevättulvat lähipellolla on nyt ohi, mutta Kosuoja on aika tukossa. Siitä on jo 30 vuotta kun viimeksi kunnostettiin. Kävin katsomassa pensaikkoa; ei siinä paljon ojaa näkynyt, tämä parin viikon tulva on jokakeväinen.

Tässä vaiheessa nauhuri menee kiinni. Kirjoittaja toivottaa hyvää jatkoa. Matka jatkuu Otto Siekkisen istuttamaa kuusiaitaa vierustaa takaisin kotiin.