Vangit tekivät myös palkkatöitä, sillä esim. Hakkarilassa oli käynnissä metsätyöt, jossa he työskentelivät palkan eteen. Myös muilla tiloilla työskenteli vankeja: Ala-Konnussa oli Mikko -niminen vanki, Konnun Hilkka muisti että sukunimi olisi ollut Karkovski. Myös Ritolassa, Kekkolassa ja Ketolassa oli vankeja töissä.
Sodan päätyttyä vangit piti luovuttaa pois ja lähtiessään Antreas antoi minulle kolikkonsa ja sanoi, ettei hän niitä enää tarvitse.
Myös kulkumiehiä oli liikkeellä paljon. Kodissani oli heille aina tilaa, he yöpyivät usein kotini lattialla ja äitini antoi heille myös ruokaa. Ruoan ja yösijan palkaksi he hakkasivat halkoja liiteriin. Romaneja kulki myös tuohon aikaan melkoisen paljon.
Kun piti rakentaa uutta sodan tuhoaman tilalle, oli silloin naapurien apu tärkeää. Usein pidettiin talkoita mm. pärekattojen tekemiseen, puun ajoon, viljan puintiin jne. Myös ulkopuolisia töitä oli hyvin tarjolla, sellaisia olivat mm. voimalaitostyöt, tienrakennus, lapiotyönä tehtävät Matokorven ja Soson kanavat.
Sodasta toipuminen kesti useita vuosia, eikä siitä ajasta ole paljon haluttu puhua. Nykyisin sitä saattaa jo muistellakin ja tämä tarina on omassa mielessäni muodostunut muisteloksi.
– Kalevi Leskelä
4 vastausta artikkeliin “Sotamuisteloita osa II”
Onpa hyvin säilynetä ostokortteja, varsinkin tuo Heimosen Väinön, kun ei ole tarvinnut lihaa ostaa.
Elsille: Eipä ihme että äitisi ei tykännyt että vanki kanto sinua jute-säkissä,laitonta hommaa, laitanpa Soljalle vanki-ohjeet, jospa nuo julkaistas tähän sotamuisteloita II osioon.
Joo – tässäpä tulee tietoja: Työkontrahti Oulun Sotavankileiri 19:n ja työvoiman ottajan Katri Ukkolan välillä. Työpaikka Muhos, Ukkolan talo ja työn laatu maataloustyö. Sotavanki luovutetaan toistaiseksi ja työnantaja majoittaa ja muonittaa vangin.
Sotavangista peritään korvausta 20 mk työpäivää kohti, lepopäivistä ei korvausta peritä (1 pv/viikko). Työvoiman ottaja lähettää maksun kalenterikuukausittain Sv. leiri 19:lle.
Allekirjoittanut työvoiman ottaja sitoutuu noudattamaan sopimusta sekä sotavankien majoituksesta, muonituksesta, terveydenhoidosta ja vartioinnista annettuja ohjeita. Niiden laiminlyönnin tai muun pakottavan syyn takia on leiri oikeutettu ottamaan vangin ennen sopimusajan päättymistä pois.
Sv. leiri 19:ssä 13.8.1943 allekirjoittajana Majuri J. Louhimaa ja työvoiman ottaja Katri Ukkola.
Edellämainitut sotavankiohjeet ks. http://teppovuori.fi/sotavangit.htm – eivät ihan sanatarkasti samat kuin Ukkolan kontrahdissa, mutta pääosin.
Hei Jukka!
Olipa hyvä Jukka että löysit työkontrahtiohjeet. Pienenä korjauksena Kalevi oli se jota kannettiin jutesäkissä. Elsi ei ollut vielä silloin syntynytkään.
Kalevi
Tuo ostokortti aarre tuli minulle anoppilasta muiden papereiden mukana. Hienoa, että näitä on säilynyt ihmisillä. Erikoista tosiaan on, että Heimoset eivät ole tätä käyttäneet. Olisivatko saaneet tämän niin myöhäisessä vaiheessa, että ei enää tarvinnut ja yksi säästyi? Vai olisiko Väinö jemmannut yhden ”pahan päivän varalle”.