-
Aku pakinoi – Vapaan valistustyön vainiolta (1941)
Olkoon sen kylän nimi vaikka Saarensyrjä. Me saarensyrjäläiset olemme siksi vaatimattomia, ettemme tahdo itseämme mainostaa ja siksi esiinnymme mieluimmin salanimellä, vaikka se ei olisikaan aivan tavallista sellainen vaatimattomuus. Vähäpätöiset syrjäkylätkin sepustavat itsestään kaikenlaista tyhjänpäiväistä, jota ei kannattaisi painattaa sanomalehteen. Kun allekirjoittanut yli pari vuosikymmentä sitten päätti pikimmältään pistäytyä Saarensyrjässä, unohti hän itsensä sinne eikä ole…
-
Aku pakinoi – Vellamon uhrit (1941)
On jälleen se aika, jolloin joudutaan lukemaan uutisia Vellamon vaatimista uhreista viisaine jälkihuomautuksineen: ”ei pitäisi mennä heikoille kevätjäille”. Miksikä näitä hyviä ohjeita ei noudateta? Onko sisu tässäkin suhteessa niin vääjäämätön, että täytyy tehdä toisin kuin neuvotaan? Ei hyvät ystävät. On tuhansia, kukaties kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden täytyy uhmata kuolemaa aivan kuin sodassa ja työntyä vaan kevätjäillekin,…
-
Aku pakinoi – Toivomuksia (1949)
Kaiken syönnin ja mässäämisen jälkeen tuntuu ruumiissa olevan suuri raukeus ynnä väsymys. Tuntuu aivan mahdottomalta ajatuskin, että tämän joululoman jälkeen pitäisi taas ruveta töihin: vaikkapa vain heiluttamaan pelkkiä leukoja. Kyllä se vain on urakka sekin, rakas lukija, vaikka sitä kutsutaan henkiseksi työksi (ja kaikkea muuta kuin henkevää, kun on yli kolmekymmentä vuotta soitellut samoja levyjä),…
-
Aku pakinoi – Yltäkyllyyden maa (1949)
Kun ihminen on elänyt kokonaisen vuosikymmenen heilimöivin helmuksin sekä puhkinaisin kyynärpäin ynnä tuntenut untensa haavemaillekin paperilakanain aavemaisen kahinan, niin vaikuttaa hyvin puetun ja pyntätyn ihmisen näkeminen suorastaan sadunomaiselta. Sellaisten satujen keijun, tai minkä lie prinsessan, satuin kohtaamaan. Se oli saapunut kultaisesta lännestä, hamasta kaukaisesta Kaliforniasta saakka. Ja hieno se oli alimmista untuvista jäykempiin peitinsiipiin asti.…
-
Aku pakinoi – Jalorotuinen vasikka (1926)
Niitä on vasikoitakin eri rotuisia, niin kuin ihmisiäkin ja muuta luomakuntaa, mikä mitäkin. Joo, se on nyt henkinen työväestö enimmäkseen lomalla. Älypattereista on ruuvattu varakappaleet ”poikkee”, eikä ole siis niin nuukaa, mitä lörisee tai löriseekö mitään; mutta eihän sitä aina saata olla lörisemättäkään.