Avainsana: historiakirjat

  • Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa

    Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta sai alkunsa 1880-luvulla ja asiaa käsiteltiin vuosikymmenten ajan eri tahoilla. Vasta 1924 asetetun uuden maakunta-arkistovaltuuskunnan toimien seurauksena ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin Hämeenlinnaan 1927. 1 Oulun maakunta-arkisto sai toimitilansa lokakuussa 1931 valmistuneesta Ainolasta, arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemasta rakennuksesta, jossa toimivat myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja maakuntamuseo. Nykyisin rakennuksessa…

  • Siepon historiasta

    Siepon eli Määttä 20 historia on nyt pääosin kirjoitettu. Talosivulta puuttuu vielä tilan muut asukkaat, mutta ne ovat työn alla. Siepossakin on usein vaihtuneet asukkaat ja siinä on mm. asunut Perttusia, Rusasia ja tietysti Määttiä. Vikarin kartassa vuodelta 1739, joka oheisessa kuvassa, näkyy kaksi Määtän tilaa Petteri Määttä ja Lauri Määttä. Todellisuudessa Määttiä oli enemmänkin…

  • Heikki Hyrkki antoi naimaluvan

    Jotta pääsi naimisiin, piti käydä rippikoulu. Ripillepääsy nähtiin siirtymäriittinä lapsuudesta aikuisuuteen. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen. Tämä sisälsi oikeuden osallistua ehtoolliselle, juoda alkoholia ja kahvia, polttaa tupakkaa ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa.

  • Siekkisen historian päivitystä

    Siekkinen on erittäin vanha talo Laitasaaressa. Kirjoitimme Lea Rinteen kanssa sen (Siekkinen 23)  historiaa.  Lea on ansiokkaasti tutkinut monia laitasaarelaisia sukuja kauan ja yksi niistä on Siekkisen asukkaat. Minun tehtäväni olikin vain koota tiedot artikkeli muotoon. Minun käsialaani on sitten nämä talon kruununtila/perintötila asiat. Talossa on ollut muitakin asukkaita kuin talon alkuperäisiä Siekkisiä melkoisen paljon.…

  • Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa

    Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin. Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa…