-
Parviaisen alkua
Aloittelin Parviaisen talon historian kirjoittamista, mutta totesin heti alkuun että olin haukannut liian suuren palan. Aloittelevalle sukututkijalle 1700-luvun alun rippikirjatkin ovat näemmä liian vaativia. Onneksi apua löytyi. Ensinnäkin Veikko Perttusen puhtaaksikirjoittamat ja ristiinviittauksin varustetut Muhoksen rippikirjat auttoivat isäntäväen kirjaamisessa sukuohjelmaan.
-
Sivuston kantatalo-määritelmästä
Laitasaaren kantatilojen tutkiminen on erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Olemme laatineet blogiin listaa näistä vanhoista taloista, joita nimitämme kantataloiksi. Löydät ne Taloja sivun alta luettelona. Lista ei vielä 8.3.2012 ole täydellinen, josko koskaan voi edes olla? Kyseinen kantatalo-lista on syntynyt vuoden 1607 Laitasaaren talotilanteesta. Tällöin Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen. Tätä aiemminhan nykyisen Muhoksen alueen…
-
Liisa Rönkön perintöasioita
Liisa Jaakontytär Rönkkö oli syntynyt kastekirjan mukaan 12.10.1882 tilalla Määttä eli Rönkkö no 18. Vanhemmat talollinen Jaakko Tuomaanpoika Rönkkö ja Kaisa Pekantytär Siekkinen. Ohessa heidän pesänselvitystään Suomen virallisessa lehdessä.
-
Iisakki Siekkisen eli Kaupin perintöasioita
Juho Iisakki Pietarinpoika Siekkinen on syntynyt 11.3.1837, Laitasaaren Siekkinen no 23. Hän asui ennen kuolemaansa Kauppi no 36 torpparina. 1 Hän oli naimaton ja kuoli halvaukseen. Oheisessa lehtiartikkelissa käsitellään Iisakin perinnönjakoa, josta piti ilmoittaa virallisissa lehdissä v. 1906
-
Mietteitä Laitasaaren varhaisasutuksesta
Olen kolunnut eri kirjoja ja muita lähteitä koskien Laitasaaren varhaisinta asutusta. Sitä on melkoisen niukalti saatavana, ja sekin on yksi syy näidenkin sivujen syntyyn. Laitasaari mainitaan ensimmäisen kerran arkistolähteissä voudintileissä vuonna 1543, jolloin Pekka Ollinpojalla (Ähkönen) ja Pekka Kyllösellä oli ollut käsikähmää ja mukiloivat toisensa mustelmille. Heitä molempia sakotettiin kolmella markalla. Käräjillä sakotettiin muitakin laitasaarelaisia.…