-
Opettaja Lydia Hirvelä 50 vuotias
Tunnistatko oppilaat? Klikkaa kuvaa suuremmaksi, saat kuvatekstin näkyviin. Kaiku 15.3.1933, s. 3 50 vuotta täyttää tänään opettaja Lydia Hirvelä Muhoksella Huovilan koululla. Raahen seminaarin käytyään (1906) tuli op. Lydia Hirvelä opettajaksi Temmeksen kirkonkylän koululle, josta siirtyi Muhokseen, Huovilan koululle (1910), jossa hän on toiminut nyt jo yli 20 vuotta. Täsmällisenä ja rauhallisena luonteeltaan on hän…
-
Alli Lydia muistelee (2)
13.3.2001 muisteluksia lapsuudestani ja syntymäkodistani Reiniltä (Seppo J. A. Karppinen) …jatkoa ensimmäiseen osaan. Pulpettikaverini oli Keräsen Reino, serkkuni. Oli sovittu että asuisin setäni Emil Parviaisen talossa, josta pitäen kulkisin alakoulua. Setäni sairasti vaikeaa reumaa ja lisäksi keuhkotautia. Käärmelän Iida-täti oli niin ihana ihminen että minäkin vain menin Iida-tädin taloon. Sain siellä nukkua serkkuni Ainon kanssa.…
-
Alli Lydia muistelee (1)
13.3.2001 muisteluksia lapsuudestani ja syntymäkodistani Reiniltä (Seppo J. A. Karppinen) Nimeni on Alli Lydia Karppinen o.s Parviainen. Olen syntynyt tammikuussa 1928 Laitasaaren Reini-nimisessä talossa, jonka isäni Jaakko Albert Parviainen osti vuonna 1927. Reini oli silloin myytävänä, koska Suorsat, silloiset asukkaat, jotka olivat muuttaneet Reinin taloon asumaan Säräisniemeltä päästäkseen lähemmäksi Oulua, halusivat muuttaa pois. Heitä ennen…
-
Mauno Barker, Koivikon opettaja 1897-1908
Barkerin perhe asui Niemen torpassa Koivikon alueella. Katso kuva nykyisestä rakennuksesta. T. k. 23. p:nä kuoli Mikkelissä agronomi Mauno Julian Barker. Vainaja oli syntynyt 1866, suorittanut agronomitutkinnon Mustialassa 1882. Toimien sen jälkeen opettajana Kiteen Koivikon karjanhoitokoulussa, tullen Muhoksen Koivikon maanviljelys-, karjanhoito- ja meijerikoulujen opettajaksi 1897, josta siirtyi 1908 Vihdin tietopuolisen karjanhoitokoulun johtajaksi, ollen vielä Otavan…
-
Aku pakinoi – Yleisöltä (1941)
Me sivistyneen ajan valistuneet ihmiset saamme monesti halveksivasti hymyillä monelle vanhan ajan käsitykselle – niinkuin sillekin, että tämä pieni, vähäpätöinen maapallo olisi muka kaiken olevaisen keskipiste ja että kaikki muut taivaan kiiluvaiset tähdet kiertäisivät tämän ainutlaatuisen arvokkaan kappaleen ympäri, jota sanotaan maaksi. Vaikka maata tässä on mitätön kourallinen esim. kiveen verrattuna, puhumattakaan kiinteän kuoren alla…