-
Hymy
Siitä vierinyt on monta pitkää vuotta kun hän hiljeni ja poistui – kallis lapsi… Sammui hiljaa niin kuin aamuntähti kun se päivän tullen lepoon lähti. Aamu olikin poislähdön hetki – kaunis, niin kuin lyhyt elonkaari. Hymy huulille jäi symboliksi elon – hymy taisikin hän olla itse. Elonsakin kesäpäivyt yksi johon kuului koulutehtäviä, koti… isä… äiti……
-
Joki ennen ja nyt
Tervavene Ouluun soutaa, tervaa vie ja ylimaihin muonaa noutaa. Kaukaa kuuluu veisuu hiljaa, veneessä on tuonen viljaa. Kirkonkellot moukaa, kirkkorantaan veneet soutaa. Soutajia kyllä piisaa, höyrylaivat kansaa liisaa. Laine, Lempi, Muhos, laivan nimet ovat, jokeen sopivaiset, somat. Tukkilaiset alas soutaa rannan tukit, puomit noutaa. Kelluu veessä haavan lehti, syksy joelle jo ehti. Pengerretyt rannat somat,…
-
Isänmaa kutsui
22-vuotias nuorimies palasi varusmiespalvelusta Oulujoen törmälle, kotiin. Edessä oli koko elämä – nuoruuden innolla hän siihen tarttui. Osa sisaruksista lieni jo lähtenyt kotoa, Heikki oli pesueesta nuorin. Äiti-Annan taival päättyi muutaman vuoden kuluttua. Isä-Matti muutti Ouluun ja Heikki sai äitipuolen. Joki kuljetti miehen virtaa alas Apajan laivalaituriin, sieltä löytyi oma Aino Kaarina. Kului muutama vuosi,…
-
Enkeli-sisko Marjukka
Hän oli pieni lapsi, sisareni Marjukka. Olin niin onnellinen, kun Marjukka syntyi. Lapsi oli minulle ihme. Näin äidin rakkauden – kaiken työn keskellä hän jaksoi hoitaa ja valvoa, yötä päivää. Näin myös äidin huolen ja kärsimyksen. Lapsi oli sairas. Hän ei jaksanut elää.
-
Rovan junaonnettomuus 9.10.1956
Kertomuksen Rovalla tapahtuneesta junaonnettomuudesta on referoinut Kalevan lehtikirjoituksesta Pentti Lohela. Hän on myös haastatellut henkilöitä, jotka muistavat onnettomuuden. Tänään Sarin kanssa kävimme jututtamassa Taisto ja Hilkka Rantaa – Taistokin oli ajaa karauttanut paikalle moottoripyörällä ja nähnyt tuhot. Rytinä ja särkyneiden höyrypannujen sihinä oli kuulunut pitkin kylää ja junan pilliäkin oli huudatettu.