-
Laukan sillan rakentaminen
Laukan silta on neliaukkoinen teräskannattajien varassa oleva betonilaattasilta. Sen rakentaminen aloitettiin joulukuussa 1967. Siihen asti oli liikenne Oulujoen yli Laukan kohdalla tapahtunut lossilla. Sillan kokonaispituus on 230,2 metriä ja ajoradan leveys 8,5 metriä. Laukan silta oli rakentamisaikanaan TVH:n Oulun piirin suurin silta.
-
Aku pakinoi – Linja-auto ja pikajuna (1946)
Ne kaksi ovat nykyisin hienoja mööpeleitä – ne eivät seisahdakaan joka pysäkillä eikä pienillä asemilla. Niillä on kova kiire eivätkä ne tunne pieniä pennejä; joo, markka-automaatit ovat erikseen, ja isot pelurit käyttävät vain kuvaseteleitä. Tätä meidän jokilinjaakin hyrräsivät ennen Vuoritsalon Hanneksen hienot ja mukavat bussit, ja tilaa oli yllin-kyllin – sai vaikka naapuriin pyörähtää korvikkeelle…
-
Kärrypoluista valtateiksi (osa 2)
Teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteistä historiatietoja – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Ensimmäisen artikkelin voit lukea tästä. Kuljetuskalustona oli kuorma-autoja, 1950-luvulla oli USA:n armeijan ylijäämävarastosta hankittu GMC (kempsu) nelivetoisia kuorma-autoja, mitkä olivat verraten tehokkaita. Talvipakkasella autojen käynnistys oli hankalaa. Muistan ihmetelleeni kerran Onteron kohdalla maantiellä,…
-
Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1
Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Artikkelin kakkososa täällä. 1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600…
-
Isäni, laivuri Matti Esanpoika Mäkelä
Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Ritva Leinosen lähettämien runojen myötä olemme tutustuneet Salliin ja hänen sujuvasti soljuvaan tekstiinsä. Myös allaolevassa on sanoja, joita ei enää suomenkielessä juuri käytetä – mikä tekee tekstistä vieläkin viehättävämpää. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Isäni oli havainnut…