-
Mikä rakennus?
Tunnistaako kukaan mikä rakennus tässä kuvassa on? Kun kuvaa klikkaa isommaksi, huomaa että se on vanha – myös ihmisten vaatetus on vanhanaikainen, kenties aivan 1900-luvun alusta. Mihin on tarvittu tuollainen määrä puutavaraa? Mikä on erikoinen pitkä putki joka tulee ulos katosta? Kuvassa näyttäisi olevan vain naisia. Kuvan taakse oli kirjoitettu että se esittäisi Saarelan osuusmeijeriä.…
-
Rahkon Jaakon mylly huojui ja ritisi
Rahkon talossa oli aikoinaan kolme poikaa. Jaakko, vaikka olikin vanhin, jäi kotitaloonsa sellaiseksi ”setämieheksi” ja vanhaksi pojaksi. Hän sai omakseen talossa olevan, täydessä kunnossa olevan tuulimyllyn. Tästä myllystä muodostui Jaakolle yksi rakkaimpia paikkoja maailmassa. Minunkin ensimmäinen myllymatka pikkupoikana oli Jaakon myllyyn. Minua pelotti, kun kiivettiin yläkertaan. Koko mylly huojui ja ritisi, tuntui että se hajoaa…
-
Hevoskolari 1930-luvun alussa
Eräänä päivänä 13-vuotias Aira Rahko oli palaamassa Laitasaaren meijeriltä kotiaan Hakalaa kohti. Oli hänen vuoroviikkonsa kuljettaa hevosella Hakalan, Koiviston ja Rotosen maidot ja palatessa tuoda halkaistun maidon kurrit. Sitä varten hän joutui odottelemaan meijerissä reippaan tunnin, että saisi paluupänikät mukaan. Paluumatkalla tuli vastaan Laitasaaren koulun ja hiekkakuopan kohdalla rämisevä kuorma-auto. Airan hevonen pillastui ja nousi kahdelle jalalle,…
-
Laitasaarelaista ulkomaankauppaa 1910-luvulla
Pirjo Roininen antoi lainaan Laitasaaren meijerin pöytäkirjoja sekä tilikirjoja jo viime keväänä. Niistä käy hyvin selville millainen urakka oli meijerin perustaminen. Olen poiminut kirjoista pääkohtia Laitasaaren meijerin sivulle, jonka voit lukea täältä. Meijerin dokumentit on palautettu Pirjolle – suuret kiitokset – laina-aika hieman ylittyi! Temmeksellä käytiin katsomassa meijerin mallia ja päädyttiin valitsemaan sama turbiinikone kuin…
-
Inkalan maidot junalla Ouluun
Rautatien rakentaminenkin vaikutti Inkalan elämään. Inkalan isäntä Heikki Kosunen (aik. Huovinen) vei paitsi Rovan pysäkiltä maitoa Ouluun, mutta myös lehmiä piti kuljettaa radan yli. Inkalan niittyjä ja laitumia sijaitsi radan toisella puolella. Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Näin piikominen ja muutenkin Oulussa kuin Muhoksellakin käyminen helpottui. Äidiltään Annalta tyttäret Aili ja Inkeri, jolla nimellä Kirstiä…