-
Oulujoen tukinuitosta
Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen…
-
SKS – perinnetiedon tallentaja Lyyli Similä Laitasaaresta
Lyyli Similältä (s. 11.4.1901 Laitasaari, Siekkinen no 52) on Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkistossa varsin paljon erilaista perinnetietoa. Hän on lähettänyt arkistoon myös muilta keräämäänsä aineistoa. Osa perinteestä on toisintoja yleisestä perinteestä ja osa on Muhoksen, Laitasaaren tai sen ympäristöön liittyvää. Filosofian tohtori, historian opettaja Jouni Kauhanen Vaalasta tutustui puolestamme aineistoon SKS:n arkistossa, mistä lausumme…
-
Mummon luona Monolassa – osa 13
Lähtö Äiti oli saanut keväällä 1939 paikan Vaasan lääninrahastonhoitajana ja olimme muuttaneet sinne. Uudenvuoden aattona 1939 Vaasaa pommitettiin rajusti. Kotimme viereiseen taloon Raastuvankadulla putosi räjähtämätön pommi, ja talomme asukkaat evakuoitiin. Hätäratkaisuna meidät Wirkkulan perheen viisi lasta lähetettiin aluksi Tyyni-tädin (Korpi) luokse Ouluun, joka siihen asti oli säilynyt pommituksilta. Olimme olleet vasta pari tuntia perillä ja…
-
Muisteluja Mähylän maatilan hoidosta
Kerron esimerkillisen hyvästä maan ja karjan hoidosta. Seurasin rajanaapurina maatilan hoitoa ja olin myös joskus heillä töissä. Emäntä Naimi hallitsi karjanhoidon ja karjan jalostuksen. Mähylässä oli itäsuomalainen karja, jonka lehmistä osan oli vaimo tuonut tullessaan taloon emännäksi. Karjan rasvaprosentti oli yli viiden, kun se muilla roduilla jäi alle neljän. Silloin maidosta maksettiin rasvaprosentin mukaan. Valion…
-
Mummon luona Monolassa – osa 12
Mummo lapsen silmin Ensimmäisistä muistikuvistani alkaen mummo oli pienikokoinen ja ryppyinen vanhus. Haaleansinisissä silmissä oli eloisa katse, olemuksessa ja ilmeissä jotakin aineettoman haurasta. Kauneinta mummossa oli hymy, se oli kirkas, sydämellinen ja henkevä. Jo nuoruuden kuvissa mummon vaatetus näyttää olleen ankaran säädyllinen: musta tai tummansävyinen, nilkkoihin ulottuva korkeakauluksinen leninki, ainoana koristeena broshi eli rintaneula, sileä…