-
Kesti-Pelkosen isäntäväki
Kesti-Pelkosen tila no 14/3 oli viime vuosisadan alussa vielä Laitasaaren suurimpia maatiloja – ellei suurin – ja sen omisti silloin Tampereen talousalueelta tänne muuttanut maanviljelijä Hugo Perttula (s. 1886) Bertta-emäntineen (o.s. Ala-Hinkkala, s. 1891). Tiloilla Kesti no 35 ja Pelkonen no 14 oli tuolloin sama omistaja. Kun maatalous oli näihin aikoihin vielä käsityövoittoista, tila tarvitsi…
-
Mummon luona Monolassa – osa 11
Auroran päivät Mummo vilkastui aina, kun talossa kävi vieraita. Lapset ja lapsenlapset vierailivat silloin tällöin. Joka vuosi 10. maaliskuuta Monolassa vietettiin Auroran päiviä. Lähimpään seurapiiriin kuuluivat joen toiselta puolelta Ahreniuksen rouva (Hakkarilasta no 25) ja Castrénin neidit (Koivulasta eli Rajalasta). Kahvipöydässä komeili nimipäiväkranssi, ja pikkuleipiä oli leivottu seitsemää sorttia. Myös ”a la glassia”, kotona tehtyä…
-
Viinikanojat Kalilaan v. 1930
Aarne Henrik Viinikanoja (s. 15.1.1897 Viinikanoja no 67) osti Kalilan eli Hangaskankaan no 43 vuonna 1930 yhdessä isänsä Kalle Pekanpoika Viinikanojan kanssa Erkki Kalilalta. Kali-Eera niinkuin häntä puhekielessä kutsuttiin, oli se valistunut tilallinen, joka mainitaan Huovilan koulun perustamishistoriikissa. Hän oli myös säästöpankin johtokunnan jäsen.
-
Mummon luona Monolassa – osa 10
Elämää lintukodossa Monolassa ei ollut kaivoa, vaan Vilho-eno nosti talousvedenkin silloin vielä puhtaasta Oulujoesta. Ruoka oli yksinkertaista; perunaa, rössypottua, marjaruokia, vellejä ja puuroja. Aika usein oli tattaripuuroa, ja siitä opimmekin pitämään. Meitä passattiin ja syötettiin kolmen ihmisen voimin. Naapuritalon, Kankaalan tytär Hanna oli pestattu päiväapulaiseksi. Rea jo kyllästyi: ”Minä en rupea olemaan sellaisessa talossa, jossa…
-
Pakkanen
Miten selvittiin pakkastalvista maaseudulla 1940-50 luvulla Rakennukset olivat hirsirakennuksia eivätkä kaikistellen aina kovin lämpimänpitäviä. Lämmitettiin uuneilla, jokaisessa huoneessa oli omansa. Lämmitykseen meni puuta ja aikaa useampi tunti päivässä. Asuntojen ikkunat olivat kaksinkertaisia ja niiden alaosat jäätyivät kovilla pakkasilla. Ilmojen lauhtuessa jäät sulivat ja ikkunoista valui vesi puuruuhiin, jotka oli laitettu ikkunanpokien alle.