Avainsana: Oulujoki

  • Lautanlaskua Pyhäkoskessa

    Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä. Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa…

  • Oulujoki, kotijoki

    Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella. Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea. Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja…

  • Höyryveneen kulku Oulujoella (1880)

    141 vuotta sitten (2021) alkoi höyrylaivaliikenne Oulujoella Viime torstai-iltana tehtiin koetusmatkustus Oulujoelle valmistetulla ”Laine” nimisellä höyryveneellä. Matkaa jatkettiin aina Paason talon kohdalle, 15 virstaa kaupungista. Vene on hyvin sopiva jokeen ja voimaisa koskessakin. Madekoskesta ei ole ”Laineelle” mitään haittaa. Se ei tarvitse ehkä täyttä voimaakaan siinä käyttää; 65 naulan höyryllä (täysi 85 naulaa) meni vene…

  • Aku pakinoi – Vellamon uhrit (1941)

    On jälleen se aika, jolloin joudutaan lukemaan uutisia Vellamon vaatimista uhreista viisaine jälkihuomautuksineen: ”ei pitäisi mennä heikoille kevätjäille”. Miksikä näitä hyviä ohjeita ei noudateta? Onko sisu tässäkin suhteessa niin vääjäämätön, että täytyy tehdä toisin kuin neuvotaan? Ei hyvät ystävät. On tuhansia, kukaties kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden täytyy uhmata kuolemaa aivan kuin sodassa ja työntyä vaan kevätjäillekin,…

  • Myrskyä päin – runo Merikoskesta

    Öistä lauluas, kuohujes säveltä unhoita en, Merikoski! Tarujas, kuunteli soitin mieleni yhäti uusia: kuohuja, pauhua, värejä, sointuja vireitä tunnelmiin sain kuohulaulussa kosken. Niitä lennätti puhaltava tuuli hulmuvin harjoin mereltä ryntäävä, Pohjan lahdelta. Mutta mieleni vihurituuli vain elämää ja vapautta vaati se kaikelle kahlehditulle… Itkua ihmisen kuunteli hiljeten. Rynnätä tahtoi myrskyä päin! Ja laulaa se tahtoi…