-
Suursiivouspäivä Parantolassa
Tässä luutut ja harjat huiskaa, vesi kaiken lian poijes suihkaa. On suursiivous käynnissä. Siivoojina ovat tässä Iida ja Martta, pukkia pesemässä. Emäntä Ontero oiva, sysäyksiä kaiteelle antaa, Taimi vain on luutua vääntämässä. Kuva on 1930-luvun loppupuolelta; Vas. Taimi Aliina Tapio o.s. Kilpeläinen (s. 1910) Jurvakaisen no 25 Lippo-Tikkasesta. Emäntä Onterosta no 60 oli Hilma Mäkelä…
-
Päivärinteen Parantolan henkilökuntaa (1950)
Lääkärit Zachrias Armas Wilhelm Panelius, ylilääkäri (s. 6.5.1898 Hämeenlinna), puoliso Ruth Gunvor Haglund (s. 14.8.1902 Kokkola). Heillä oli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vera Seppälä (s. 5.9.1898), alilääkäri Risto Johannes Fransinpoika Elo (s. 31.3.1914), puoliso Toini Vieno Danelintytär Pusa (s. 1.3.1912) Taloudenhoitaja Aksel Gabriel Matinpoika Suvanto (s. 2.2.1881 Oulu), puoliso Amanda Pekantytär Kemppainen (s. 14.5.1903…
-
Laitasaaren kirje (1945)
Terveisiä vaan täältäkin päin. Enpä olekaan pitkään aikaan piirustellut täältä riviäkään, mutta eivätpä sitä näy tekevän muutkaan. Eihän tänne kyllä mitään erikoisempaa kuulukaan, ollaan ja elellään muun maailman tyyliin. Työt ja touhuthan ovat samoja. Metsätöiden aika on parhaillaan. Kirveet kilkkavat ja sahat suhisevat kaataen metsän jättiläisiä, jos joukossa lienee ”kääpiöitäkin”. Suurin osa kylämme hevosista on…
-
Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1
Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala. Artikkelin kakkososa täällä. 1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä. Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600…
-
Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5
Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli…