-
Tuurin hillareissu
Oli heinäkuun iltapäivä vuonna 1952. 10-vuotias Kalervo Lohela ja vanhempi veljensä 14-vuotias Leo menivät kotiinsa syömään. Oli monta tuntia läjätty heiniä latoihin radan takaa Katajasuolta sekä lähempää Hakkauksen alueelta. Äiti Ainolla olikin ruoka valmiina. Se nautittiin hyvällä ruokahalulla ja kahvit päälle. Olikin aika pienelle ruokalevolle. Olihan tarkoitus mennä illalla vielä hillaan. Nokoset otettiin ja käytiin…
-
Kaikuja Muhokselta – Hartikan omenat (1926)
Ennen oli sananpartena: ei Oulun seudulla omenat kasvat. – Ei siinä perää ole – Höpsistä – Kuka se niin sanoo – ? Näin voi siihen vastata maanviljelijä Juho Hartikka Muhokselta. Hän osti 10 vuotta sitten Oulun syysmarkkinoilta muutamia venäläisiä Astrahanin omenia pojilleen kaupungin tulijaisiksi. Niitä sitten kotona silloin tällöin syödä natusteltiin, vaan sillä ehdolla, että…
-
Laitasaaren Martat
Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus…
-
Viinapannujen määrä Laitasaaressa (1732)
Ensimmäinen suomalaisia koskeva alkoholipoliittinen päätös tuli voimaan Ruotsin vallan aikana 1638, jolloin Ruotsin valtiopäivät määräsivät kaupunkeihin viinanpolttoveron. Suomessa juotiin yleisimmin ”itse pantua” olutta, mutta paloviinan poltto ja käyttö lisääntyivät 1500-luvulla. Viina liittyi tuolloin vieraanvaraisuuteen ja sitä käytettiin myös vaihtovälineenä. Vähitellen alkoholijuomien haitalliset vaikutukset tulivat esille, minkä seurauksena alettiin lainsäädännöllisin keinoin rajoittaa alkoholijuomien kulutusta. Esim. 1600-luvulla…
-
Elämää ennen vanhaan Väärän tilalla – osa 2
Eila Nurro o.s. Valkonen muistelee lapsuuttaan Laitasaaren Väärän tilalla. Artikkelin ykkösosa on täällä. Koulumatkat kuljettiin veneellä joen toiselle puolelle Huovilan koululle. Anna-äidin veli Veetu vei lapsia veneellä kouluun ja sai siitä palkkaakin. Opettajana toimi Lyydia Hirvelä. Apuna oli sairaanhoitaja neiti Näsi. Sota-ajasta Eila muistaa esimerkiksi miten Oulun pommitettiin. Lyydia Hirvelä oli sanonut, että nyt mennään…