-
Lohelan serkusten hillareissu
60-luvun alkupuolella käytiin useita hillareissuja serkkuni Kalervon kanssa. Matkat suuntautuivat Sanginjoelle päin. Vuonna 1964 lähdimme Kalervon valkealla Skodalla hillaan. Ajettiin Pyhäselän laitaan. Käveltiin kankaan poikki ja pian oltiin Itkusuon laidassa. Päästiin heti poimintaa aloittamaan. Kierreltiin pikkusoita ja mentiin yhä kauemmas, maastossa oli kapeita pitkiä soita ja niiden välissä yhtä kapeita kankaita itä-länsisuunnassa.
-
Laitasaaren Latokartano
Mielenkiintoinen teksti poimittu Raimo Rannan kommentista – siirretty artikkeliksi, Besolduksesta tietoja myös Ritva Nygreniltä Hallintokäytäntö muuttui Oulujokivarressa kuten muuallakin maassa 1600-luvun puolivälissä – syntyi Oulun vapaaherrakunta. Kuningatar Kristiina palkitsi aatelisia läänityksillä. Kenraalikuvernööri Erik Gyllenstierna sai diplomaattisista ansioista vuonna 1651 Oulun pitäjän 111 manttaalista 78 manttaalia ja vuonna 1657 22 manttaalia hänen perilliselleen Konrad Gyllenstiernalle. Loput…
-
Talviurheilua Laitasaaressa – osa 2
Muhoksella järjestettiin useita hiihtokilpailuja 60-80-luvulla. Järjestäjinä toimivat ainakin Muhoksen Urheilijat, Laitasaaren Veto, Pyhäkosken Pyörre, Muhoksen Voitto, Pohjolan poikakodin urheilijat sekä Koivikon maatalousoppilaitos. Vuonna 1966 pidettiin ensimmäiset puistohiihdot Sanginjoen urheilukentän läheisyydessä. Idean isä Heikki Markkanen toimi silloin Sanginjoen koulun opettajana. Oppilaita oli 25 ja kylässä oli 50 savua. Hiihtokisojen järjestäjänä oli Laitasaaren Veto. Latu kierteli joen…
-
Niemeläntarhan torpan kontrahti 8.9.1870
Paasimaalla on ollut Niemeläntarhaksi kutsuttu torppa. Vuonna 1870 Antti Paasimaa teki veljensä Iisakin kanssa kyseisestä torpasta kontrahdin. Myöhemmin torppa oli Iisakki Viittasen omistuksessa – sen jälkeen taas Iisakki Paasimaalla ja vuodesta 1874 lähtien nuoremmalla Jaakko Paasimaalla. Vuodesta 1876 lähtien sen omisti Heikki Paasimaa. Torpan hinta vaihteli 500-775 markan välillä ja torpparin työvelvollisuus oli yhteensä neljä…
-
Paasimaan ja Laajin vaihtokirja 7.10.1875
Paasimaa ja Isokangas liittyvät toisiinsa oleellisesti. Molemmilla tiloilla on 1800-luvulla asunut samaa sukua. Veljekset Heikki ja Matti Isokangas nimittäin vaihtoivat tiloja keskenäänvuonna 1875, jolloin Heikki tuli Laajilta eli Isokankaalta asumaan Paasimaalle ja puolestaan Matti muutti Paasimaalta Isokankaalle. Veljekset tekivät vaihdosta tällaisen asiakirjan: