-
Vauhkolan isäntä muistelee – sota-aikaa (osa 1)
Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Ohessa ensimmäinen osa artikkelisarjasta. Suuret kiitokset Pentille, kun ehdit haastattelemaan ja Ristolle mukavista muisteluista! Edessä vasemmalla Riston sodassa kaatunut veli Mauri – klikkaa kuvaa isommaksi. Tunnistatteko muita? Hangaskankaalla oli raiteilla sota-aikana saksalaisten tavaravaunuja, niitä oli toista sataa. Sieltä poikasena haettiin panoksia ja muuta. Oli vehnäjauhoja,…
-
Runeberg ja von Essen suvut Laitasaaressa
Tästä Runebergin päivän artikkelista huomaa miten paljon Laitasaaresta on yhtymiä Suomen historiaan – runoilijan isän Lorenz Ulrik Runebergin voidaan olettaa saaneen alkunsa täällä! Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoissa kapteeni von Essenistä, jonka perhe asui Hakkarilan sotilaspuustellissa. Siellä asui myös von Essenin sisar Beata, joka on Suomen presidentti K. J. Ståhlbergin esiäiti. Johan Ludvig Runeberg (s.…
-
Veljekset Suomea puolustamassa
Yrjö Henrik Mertaniemi (sukunimi myös Tyllinoja, s. 28.9.1893, k. 21.1958), maanviljelijä, haudattu Muhokselle vapaussodassa Lillierin hiihtojoukoissa, taistelupaikat Ikaalinen, Rykinmäki, Parkano, Luhalahti, Viljakkala, Hämeenkyrö, Mannamäki ja Nokia 1 Johan Emil Mertaniemi (s. 14.2.1899, k. 1.10.1955), maanviljelijä, haudattu Muhokselle talvisodassa 15. SiltaK, Rovaniemi jatkosodassa korpraali, PionP34, taistelupaikat Uhtua, Kuhmo Arvo Jaakko Mertaniemi (s. 20.7.1907, k. 20.5.1979), maanviljelijä, haudattu…
-
Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675
Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria. Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan.…
-
Jännityskertomus päättyi kirjastoon – Topeliuksen aapinen 1700-luvulta
Helsingin Sanomat 15.1.2000: Uskomaton, mutta tosi jännityskertomus päättyi perjantaina Helsingin yliopiston kirjastossa, kun Topeliuksen suku ja Topelius-seura luovuttivat 1700-luvulta peräisin olevan aapisen arvoiseensa ympäristöön. Pieni, kulunut kirjanen on seikkaillut vuonna 1706 syntyneen Kristoffer Topeliuksen, satusetä Zachris Topeliuksen isoisän isän mukana. Seikkailusta syntyi kaikkien tuntema tarina Koivu ja tähti.