-
Inkala no 38 historia
Jos jotakin talohistoriikkia on rakennettu pitkään niin tätä! Eihän tässä ole mennyt kuin rapiat viisi vuotta! Pia Väänänen kirjoitti äitinsä Anja Kovasen sukutalon asukkaista jo marraskuussa 2012. Häneltä saimme myös kuvia talosta. Suuret kiitokset! Inkala on aikoinaan jaettu Ähkysestä – voit lukea siitä kantatalon sivulta; Inkala sai numeron 38 ja tilan historiikin voit lukea tästä.…
-
Siekkinen no 52 historia
Ensimmäinen talohistoriikin julkaisu sitten kirjan ilmestymisen! Siekkisen no 52 perusti uudisasukas Perttu Antinpoika Siekkinen (s. n. 1707), hän oli Siekkisen no 23 poikia. 1760-luvulla hänellä oli katselmuksen mukaan rakennukset Hotinkankaalla, Kosusen ja Inkalan tilojen välissä. Seuraava isäntä oli Pertun vävy Paavo Kokko mutta hänen ainoa poikansa muutti perheineen Tyrnävälle. Kokkojen jälkeen tila menikin jo toisille suvuille.…
-
Ritokangas no 57 historia
Vuoden 1905 maakirjan mukaan 1/8 manttaalin Ritokangas no 57 on pantu verolle vuonna 1785, ostettu perinnöksi 9.5.1862 ja se on saanut nykyisen nimensä Ritola maakirjatutkinnassa vuonna 1899. Tilanumero on vaihdellut, henki- ja rippikirjoissa näkyy myös numeroita 60 ja 61. Ensimmäiset uudistilan raivaajat olivat nimeltään Juho Turkka ja Heikki Klemi. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja…
-
Hangaskankaanlaita no 59 historia
Hangaskankaanlaita (nimenä myös Mähylä ja Hangaskangas) on saanut perustamispäätöksen 27.1.1778. Kuten muutkin uudistilat, se sai 20 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan 1/8 mtl. Ensimmäinen isäntä ja tilan perustaja oli Matti Kaaperinpoika Niska(nen) (s. 1756) – hänen sukuaan asui myös muualla Laitasaaressa. Lue Mähylän historia tästä. Kuvia Mähylästä kaivataan kovasti!
-
Lumiainen no 64 historia
Lumiaisen tilaan no 64 liittyy erottamattomasti koko Suomen kansan rakastama satu Koivusta ja tähdestä. Samalla paikalla koettiin isonvihan kauhut – joista on kirjoitettu mm. tässä artikkelissa. Lumiaisen tilaa ei ole enää olemassa; se liitettiin aikoinaan Kopsaan no 42. Lue lisää talon historiikista täältä. Historiikin on kirjoittanut Ritva Nygrén ja sivustolle vienyt Sari Heimonen.