Tämän kevään tulvahuippu lienee lähellä, ainakin jos Vänttilänojan tulvimisesta jotain voi päätellä. Minulla on kokemusta vasta muutamasta kevättulvasta Mettäperällä, mutta tänä vuonna vesi on purossa korkeimmillaan ”naismuistiin”.

Ennen Oulujoen kahlitsemista ovat tulvat tietysti olleet ihan toista luokkaa Laitasaaressakin, eivätkä ainoastaan jäiden lähdön aikaan. Esimerkiksi heinäkuussa 1859 oli Oulun Wiikko-Sanomien ”yleisönosastokirjoituksen” mukaan ennätyksellinen kesätulva:

Samasta pitäjästä Kosulan kylästä kirjoittaa toinen lähettäjä, Pekka-poika, että niin isoa tulwaa kun tänä kesänä on ollu ei muisteta ennen olleen. Kun ruwettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulwa nousi pellolle, ettei näkynyt kun wähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli weden tähden saaressa, niin että wäkewä wirta käwi kahden puolen taloja, ja teki niille niin suuren wahingon, että ”kyllä kerraksi piisaa”.¹

Kesäkuussa 1898 kerrottiin tulvasta Oulun Ilmoituslehdessä:

Tulwasta Muhoksella kirjoitetaan meille: Wesi on korkeammalla Oulujoessa, kuin jäitten lähdön aikana. Konttisaari Muhoksen kirkon kohdalla keskellä jokea on nyt aiwan weden peittämänä, jota ei ole tapahtunut mies muistiin kuin yhden ainoan kerran. Mainitussa saaressa on olut ihmisasuntokin, waan wiime wuosina on se siitä häwitetty. Parastahan tuo olikin, sillä tänä kewännä olisi tulwa sen wienyt mukanaan. Tulwawesi on myöskin Kosulan kylässä anastanut peltoja m.m. Ylitalon ja Koistilan talot owat tulwaweden takia joutunut aiwan saareen, niin että on mahdotonta päästä sieltä mantereeseen kuin wenheellä. Mainittujen talojen läheisyydessä on myöskin wettä maantiellä asti.²

Perimätietoakin näistä tulvista on vielä olemassa. Kertokaapa omia muistojanne ja kuulemianne tarinoita aiheesta vaikka tähän kommentoimalla.