Vanha postineiti muistelee menneitä


Monikaan 90-vuotias ei suunnittele matkaa merkkipäiväkseen, mutta oululainen neiti Anna Stenius on matkustanut, tosin vain Kemiin viettääkseen siellä juhlaansa lähiomaisten ja ystävien seurassa.

Matkustaminen sopii hyvin Anna Steniukselle, sillä hän on koko ikänsä ollut liikkuvaa sorttia. Hän syntyi Muhoksella, jossa hänen isänsä, agronomi Birger Stenius oli Koivikon maanviljelys- ja karjanhoitokoulun johtajana.

Ensimmäiset matkat suuntautuivat tietenkin Ouluun, josta tuli koulukaupunki. Anna Stenius kävi Oulun suomalaisen tyttökoulun, asui musterinsa luona Kuusiluodossa ja teki kotimatkat Muhokselle laivalla, joko Lempillä tai Laineella – Oulujokea myöten, mutta myös hevoskyydillä.

”Kerrankin pappa ajoi Muhokselta Ouluun kolmessa tunnissa, mutta hänellä olikin aina hyviä juoksijahevosia” muistelee neiti Stenius.

Varhaisimmat ja rakkaimmat muistot liittyvät Muhokseen ja Koivikkoon. Hän muistaa jokakesäiset koskenlaskut, jolloin ensin mentiin Vaalaan – usein kävelemällä (!) – ja sieltä lähdettiin koskiveneillä alas Muhokselle. ”Kun tuon oli tehnyt aivan pienestä pitäen, ei sitä osannut edes pelätä” naurahtaa neiti Stenius.

”Ei edes silloinkaan, kun teimme saman matkan halkolautalla. Siihen aikaan kuljetettiin halkoja Ouluun lautalla, jonka keskellä oli vene, jossa me lapset kyykötimme. Mukana oli myös papan hyvä ystävä, tunnettu herännäisyysmies, rehtori Mauno Rosendal, joka papan kanssa seisoi lautalla saapasvarsia myöten vedessä. Rosendalilla oli huvila aivan Koivikon lähellä ja hän oli meillä lähes jokapäiväinen vieras” kertoo vanha postineiti.

”Pappa oli kova hevosmies, jolla sen lisäksi että Koivikon tilalla pidettiin parikymmentä hevosta, oli useita omia hevosia, vieläpä vieraitakin hevosia koulutettavina. Kun siihen aikaan kuljetettiin ylämaihin jauhot ja muut tavarat hevospelillä, jotka pitkinä raitoina kiskoivat kuormiaan, sattui usein että pappa hurautti koko jonon ohitse.”

”Kerran kun olin joululomalla, syttyi Koivikon navetta tuleen (22.11.1942) ja 100 lehmää jouduttiin sijoittamaan muihin rakennuksiin. Palaneen tilalle rakennettiin tanskalaistyyppinen navetta jossa oli kattoikkunat ja lattiakin asfalttia. Se oli sen ajan nähtävyys niinkuin koko Koivikon tilakin” muistelee neiti Stenius.

– Mirja Hakko, Kaleva 17.10.1975 (Hanna Pasasen o.s. Hämälä leikevihkosta) – lue lisää artikkelin kirjoittajasta