Painiskelen parhaillaan sen tilanteen edessä tutkiessani Laitasaaren vanhoja tiloja, että mikä on määritelmä kantatila – mihin aikamääreeseen se sijoittuu, jotta voi puhua kantatilasta. Lisäksi kantatalo – mihin ajanjaksoon se määräytyy että voidaan puhua kantatalosta. Tästä on olemassa monia eri näkemyksiä. Toisilla näkemys on se, että kantatilat on niitä tiloja, jotka ovat ennen isojakoa. Isojaon idea syntyi v. 1749 ja siitä tuli lisäasetuksia v. 1757. Oulujokilaakson historiakirjassa kerrotaan, että mittaustyöt aloitettiin Temmekseltä vuonna 1758 ja se päättyi Utajärven Sanginjärvellä ja Särkijärvellä v. 1788. Ja sitten Laitasaaren aluella isonjaon varsinainen peltojen jako taloille toteutettiin Muhoksella 1790-luvulla. Otappa tästäkin nyt sitten selvää, miltä ajalta pitäisi katsoa kantatila? Vuoden 1749 edeltävältä ajalta, vaiko vuoden 1790 ajalta?
Termi kantatila on maanmittaussanastoa ja se liittyy ositukseen. Kantatila on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”tila joka lohkomisessa on jäänyt emätilasta jäljelle, päätila”. Nykysuomen sanakirjan mukaan kantatilalla tarkoitetaan toisinaan myös ”Viipurin läänin lahjoitusmailla isossajaossa jäljelle jäänyttä hovitilaa”.
Nykysuomen sanakirjan mukaan ”maakirjatalo” on maakirjaan otettu kokonainen tila. Maakirjat ovat virallisia luetteloita itsenäisistä kiinteistöistä. Lähde: kirjastot.fi
Minä itse pidän sitä kantatilana, jotka ovat ihan ensimmäisissä virallisissa arkistolähteissä mainittuna vanhimmat tilat,joista on sitten myöhemmin muodostunut uudistiloja lohkomalla ja halkomalla. Muistetaanhan, että laitasaarelaiset pääosin antoivat uudistiloja lohkomalla päätilasta jälkeläisilleen tiloja. Laitasaaren osalta mielestäni nämä ”viralliset” kantatilat ovat vuoden 1548 nokkaveroluettelossa mainitut tilat. Toki vuodelta 1546 löytyy myös arkistolähteitä, mutta se ei ole niin kattava kuin v. 1548.
Kuitenkin olemme tänne blogiin määritelleet kantatalot vuoden 1607 tilanteesta, sen vuoksi koska tuon 1548 nokkaveroluettelon perusteella en osaa sanoa mikä talo on kyseessä.
Kantatalo on suvun omistama maatila eli talo, jonka ympärille aikojen kuluessa muodostuu asutuskeskus, kuten kylä.
Monet uudisasutuksen keskukset ovat muodostuneet ”edelläkävijän”, kantatalon ympärille. Kantatalo ikään kuin kokeilee seutua, ja jos talo menestyy, tulevat muut apajille. Tämä on usein järkevämpää, kuin jos kokonainen kylä ottaisi riskin, että paikka ei olekaan sopiva. Muiden talojen tulo ei kuitenkaan yleensä ole haitaksi kantatalolle, koska se on voinut varata parhaita alueita, ja kyläyhteisöstä on usein monenlaista hyötyä. Kyläyhteisön tarjoamat palvelut, turvallisuus ja hyödykkeiden määrä ovat yksinäistä tilaa paljon paremmat. Kantatalo oli epäonnistunut pikemminkin silloin, jos se jäi yksin. lähde: Wikipedia
Mikä olisi oikea termi käyttää Laitasaaren tilojen tilanteesta silloin, kun Muhos ja Laitasaari erotettiin omiksi verokylikseen v. 1607? Voisiko se olla kantaverokylätalo :) ?? Ajatusten leikkiä siis, eikä ehdotukseni ollut täysin vakavasti otettu! Emätila se ei voi olla,koska ne eivät ole kaikki näitä emätiloja!
3 vastausta artikkeliin “Virtuaalinen päänsärky: kantataloista,vaiko kantatiloista?”
Käsitteitä
Perintö eli Verotilat:
Kruununtilat:
Uudistilat:
Talollinen: Oli maata omistava ja/tai hallitseva talonpoika. Kustaa Vaasa vakiinnutti Ruotsin valtakunnassa ajattelun, jonka mukaan kruunu oli alkuaan omistanut kaiken maan ja luovuttanut sitä erilaisilla ehdoilla talonpoikien viljeltäväksi; erotettiin kaksi maanluontoa: perintötilat ja kruununtilat. Käytännön maataloudessa eri maanluonnoilla ei ollut suurta eroa.
Perintötila: Kustaa Vaasalta periytyneen käsityksen mukaan perintötilalla on kruunun talonpojalle luovuttama perinnöllinen käyttöoikeus, jota vastaan kruunulla puolestaan oli oikeus maaverona suoritettavaan osaan tilan tuotosta. Perintötilan omistajan vaihtuessa uuden isännän oli hankittava kaupalle vahvistus (lainhuuto) kihlakunnanoikeudessa.
Kruununtila: Kustaa Vaasalta periytyneen käsityksen mukaan perintötilasta tuli kruununtila kolmen vuoden maksamattomien maaverojen jälkeen. Kruununtila oli valtion täydellistä omaisuutta ja sen asukas suoritti maaveroa maksaessaan vuokraa tilan hallintaoikeudesta kruunulle. Kruununtilan isännyyden vaihtuessa uuden isännän tuli anoa maaherralta hallintaoikeus (immissio).
Perinnöksiosto: Kustaa III:n hallituskaudella kruununtilalliset saivat oikeuden ostaa tilansa perinnöksi maksamalla aikanaan (usein parikin sataa vuotta sitten) rästiin jääneet maaveron rästit sekä verrattain suuret toimituskulut.
Uudistila: Uudistila oli kylän yhteismaalle tai valtion omistamalle maalle perustettu uusi maatila, joka nautti yleensä parin vuosikymmenen pituista maaveron vapautta ennen verollepanoa ja kruununtilaksi määräämistä.
Lampuoti: Lampuoti oli kokotilan vuokraaja, joka luovutti omistajalle vuokrana yleensä puolet tilan vuotuisesta tuotosta. Lampuoti myös vastasi kaikista tilan veroista ja muista rasitteista. Lampuodin viljelemä tila oli useimmiten kruunun virkatalo tai aatelisen omistama rälssitila. Jälkimmäisen vuokraaja, rälssilampuoti saattoi joutua tekemään myös päivätöitä kartanoon.
Ratsutila: Ratsutila eli rustholli oli Ruotsin valtakunnassa 1680-luvulla ruotujakolaitoksen myötä käyttöön tullut uusi maatilatyyppi. Suurimmat talot määrättiin pysyviksi ratsutiloiksi, joiden velvollisuus oli maaveron huojennusta vastaan varustaa armeijaan ratsumies, hevonen, aseet ja varusteet. Ruotujakolaitos oli toiminnassa Suomessa vuoteen 1809 asti.
Augmenttitila: Augmenttitila oli ratsutilan aputila, joita ratsutiloille määrättiin muutamia, jos niiden oman veron määrä ei riittänyt kattamaan ratsumiehen varustamisesta aiheutuneita kustannuksia. Augmenttitilat maksoivat pääosan kruununveroista suoraan ratsutilalle.
Puustelli: Puustelli oli valtion omistama virkatalo, jota palkkaetuna nauttivat pääasiassa armeijan upseerit. Virkatalon haltija itse ei yleensä tilaa viljellyt, vaan siitä vastasi joko työnjohtajana toiminut vouti tai lampuoti.
Kiitos Raimo näistä määritteistä. Oikein hyviä ja nämä olikin tiedossani. Ei kuitenkaan ratkaissut tätä päänsärkyäni. Mistä lähteestä nämä on?
Hei! Selviääkö kantatila esim. vuoden 1928 jakokirjan talonumeroinnista? Jos on esim. seuraavanlainen numerointi 2 1/L sitten on seuraava talo esim. 2 7/v
Olli – tälle sivustolle ei voi kommentoida anonyyminä eli tuntemattomana, täällä kaikki kertovat reilusti nimensä. Sinun nimesi tosin löytyy kun vähän googlettaa. Uudet sivustolla vierailevat – muistakaapa aina lukea sivuston alussa oleva Ohje ja Useasti kysyttyä. Löytyvät siis heti kohdan Kommentoi tekstejä alta. Onko kyseessä Parviaisesta no 2 lohkaistu tila?